Bloggaamisinspiraationi on kokenut kolauksen johtuen lähinnä siitä, etten ole saanut otettua valokuvia tai videoita näytille laitettavaksi ainaisen pimeyden takia. Valoa riittää alle neljä tuntia päivässä, ja nämä ajat olen lähes poikkeuksetta koulussa (tai nukkumassa)… Treenaamaan ollaan kuitenkin ehditty aika kivasti, edistyy kyllä pikkuhiljaa! :)
  Viime viikonloppuna ehdin vihdoin ottaa kameran esille valoisaan aikaan, tässä todistusaineistoa:





  Noomi pääsi turkistaan, kuten näkyy (kiitoksia vain avusta Moonalle!), se onkin nyt oikein söpö, kaikki luulevat sitä pennuksi. No, onhan se, ainakin henkisesti… Moona toi myös OSTYn lehden, jonka kantta Noomi pääsi kaunistamaan. Aikamoinen julkkis siis, nimmareita saa pyytää.



  Toissa viikon lauantaina käväisin messukeskuksessa turistina shoppailemassa, näkemässä kavereita, katselemassa näyttelyä ja tietysti tokon KV-karsintakoetta. Olisi hienoa itsekin joskus kisata siellä! Tässä muutama kuva kyseisestä tapahtumasta.
  Tällä kertaa shoppailut jäivät aika pieniksi, mukaan tarttui vain ihana vaaleanpunainen panta Nompelle. Alempana siis kuvia aiheesta materialismionnellisuus, kuvissa esiintyy tuo messarista ostettu ihana panta sekä myöhemmin Ramille hankkimani Back on Track –takki.

  

  Viime viikolla nähtiin jo talven merkkejä. Ensilumet ovat sataneet (ja pysyneet maassa toistaiseksi!) ja lämpömittarin lukemat ovat laskeneet välillä miinuksenkin puolelle. Noomin mielestä lumi on kivaa, koska Noomin mielestä kaikki on kivaa. Kaikki paitsi Pelottavat Jutut. Ramista ei oikein ota selvää, mitä mieltä se on.

  

Kuvia voi klikata ;)
   Nipsu on ahne ja hieman pelkurimainen. Hän on arka, ja niinpä vapaus merkitsee hänelle pelkojen selättämistä. Nipsu on kooltaan pieni, ja hänestä käytetäänkin kirjoissa usein nimitystä ”pikku otus Nipsu”.  – Wikipedia

  Kamera pääsi eilen aamulenkille mukaan pitkästä aikaa. (Ylläolevat kuvat todisteena.) Talvikuvia käsitellessäni sain pitkästä aikaa blogiulkoasuntekemisinspiraationi heräämään. Tykkään kuitenkin tästä nykyisestä ulkoasusta, enkä ole aivan varma haluanko vaihtaa ihan vielä. Mielipiteitä?
  Nyt ollaan myös pikkuhiljaa vaihtamassa koirien ruokaa, pohdiskelin vaihtoehtoja ja päädyin Acana Ranchlandsiin. Katsellaan ja kokeillaan ainakin tuo yksi säkki. Rami siis vaihtaa myös samaan, sille on sopinut melkein kaikki ruuat (paitsi Royal Canin), mutta helpompi syöttää samaa molemmille.

  Treenijutuista sen verran, että Rami on aloittanut palkattomuustreenit taskupalkkatekniikalla uudelleen perusteellisesti, ja nyt kolmen pidemmän koemaisen treenin jälkeen jo alkaa näyttää paremmalta! Ramin kanssa ollaan myös tehty tekniikkaremonttia ruutuun. Noomi on jatkanut voivoi-liikkeiden työstämistä, mikä on sujunut ihan mukavasti. Metalliahdistukset ovat pysyneet kurissa, Noomi on rohkeasti uskaltanut tarttua kapulaan viime viikkoina. Vielä on kuitenkin tekniikkaa hiottavana monissa liikkeissä.

  Loma on ohi, arkeen on palailtu pikkuhiljaa. Kalenteri on treenijuttujen lisäksi täynnä opiskelujuttuja, eli vapaa-aika käy­ vähiin varsinkin parin seuraavan kuukauden ajaksi. Illat ovat pimentyneet hälyyttävää vauhtia, kohta on jo ihan syksy. Noomilla on toinen silmätippakuuri menossa tulehdukseen, toivoakseni tämä auttaa eikä juututa pidempään silmätulehduskierteeseen.
  Treenit ovat jatkuneet kohtuullisen onnistuneesti. Noomi on keskittynyt vauhdin ja itseluottamuksen kasvatukseen, kun taas Ramin kanssa ollaan palailtu perusteisiin uudella taktiikalla. Rami sopisi kyllä niiin hyvin jollekin pentukurssille, jossa tehdään kontakti- ja luoksetuloharjoituksia. Ei erottuisi joukosta ollenkaan!



  Tässä kuussa kisataan vielä pariin otteeseen agilityä. Olen suunnitellut, että Noomikin pääsee kuun lopussa aloittamaan agilityuransa. Odotan mielenkiinnolla.
  Rami on treenannut aksaa luvattoman vähän, tänä kesänä kisastartteja on varmaan tuplaten treenimäärään verrattuna. Vähäisen treenimäärän huomaa – kontaktit ovat päässeet ruostumaan epävarmemmiksi. Niitä täytynee vielä varmistella ennen ensi viikonloppua.


Joskus olisi kivaa, jos edes yhteen kuvaan osuisi kokonainen Noomi.

  Molemmat koirat ovat taas päässeet turkeistaan, Noomi viime kuukauden aikana vähitellen ja Rami tänä viikonloppuna. Ramilla on ainakin toistaiseksi käppänälook – saa nähdä kauanko jaksan katsella naamakarvoja… ;)

  Me ollaan lomailtu. Tehty pitkiä lenkkejä ja siinä välissä aina laiskoteltu. Lomaan kuuluu tietysti myös treenit, mutta melko vähälle ovat kyllä jääneet nekin. Tiivistettynä Rami on treenannut vähän ja ihan suhteellisen onnistuneesti (molempia lajeja). Noomi taas on jatkanut paineistumisiaan mm. metalliin ja ruutuun liittyen sekä nyt uutena epävarmaillut vähän kaikessa muussakin, kuten esim. keinulla. Siitä ei oikein ole ottanut nyt selkoa, että mistä nämä epävarmailut ovat peräisin. Tämä on kyllä niiin epänoomimaista, kuin voi vain olla. Siis että ei ota selkoa. Yleensä Noomi on se avoin ja helposti luettava iloinen höseltäjä ja Rami se, jonka mielialoja on hankalaa tulkita.
  Luulenpa (tiedän), että kaikki nämä epäonnistumiset ovat kuitenkin ihan omaa ansiotani. Tiedän, että Noomin epävarmuustilanteisiin ei auta ollenkaan se, että näytän turhautumiseni. Miksi sitten näytän. Eihän se nyt tahallaan yritä kuunnella kaikkia mahdollisesti pelottavalta kuulostavia ääniä ihan vaan ärsyttääkseen. Kun Noomi paineistuu äänistä/jostain, minun pitäisi tajuta tehdä joku yksi helppo asia ja lopettaa treeni. Eikä vaatia varsinkaan mitään itsevarmuutta vaativaa tehtävää (sellaista, jonka suorittaminen vaatii poistumista minusta muutamaa metriä kauemmas). Muutenkin Noomin kanssa minun pitäisi muistaa olla ennenkaikkea selkeä ja kannustava, jotta epävarmuutta ei pääsisi esiintymään.­
  Todellisuudessa suurin osa Noominkin treeneistä ovat olleet aivan kelvollisesti onnistuneita. Perfektionistilla tietysti mieleen jää aina vain ne epäkohdat...



  Huomisaamuna suunnataankin vuoden ensimmäiselle (!!) eläinlääkärireissulle (jos rokotuksia ei lasketa). Epäilen, että Noomilla on oikeassa silmässä tulehdus. Aika hyvin, kun nyt on jo vuosi yli puolessa välissä ja vasta ensimmäinen ell-reissu! :D Toivottavasti pysyvät sitten loppuvuoden yhtä terveinä. 

  Eilen vietettiin Ramin 4-vuotissynttäreitä. Tai no, eipä me paljon juhlittu, Rami pääsi pitkälle lenkille ja treenaamaan vähän tokoa.
  Ramista on neljässä vuodessa tullut ihan hieno harrastuskoira. Olisi niiin paljon hienompikin, jos olisin osannut tehdä asiat toisella tapaa sen ollessa pieni. Motivaatio-ongelma on edelleen ja todennäköisesti pysyykin, mutta ehkä se vähitellen hiipuu pois? Ramin motivointi kuitenkin on nykyään helpompaa, kuin esimerkiksi vuosi takaperin. Nelivuotias ei kuitenkaan ole mikään kauhea ikäloppu, kyllä me vielä ehditään. Vaikka mitä.



  Tänään sitten Rami neljävee pääsi kisaamaan vähän aksaa. Mentiin kaksi rataa, hyppäri (video alla) ja agirata. Rami oli vähän laama taas, kun lämpöasteita oli jopa 20 ja itsekin olisin saanut juosta paljon nopeampaa. Molemmilta radoilta selvittiin kuitenkin ilman virheitä ja alitettiin ihanneaika muutamalla sekunnilla. Kontaktit sujuivat ihan kivasti vieraillakin esteillä ja tällä kertaa Ram oli kuulollakin. Hyppyradan nollasta ei ollut meille mitään hyötyä, mutta agiradan nolla (jolla myös voitettiin miniykköset) oikeutti siirtoon kakkosluokkaan! :)
 

  Jännä on, kun menee koiran kanssa keskustaan, niin aina alkavat ihmiset kommentoimaan. Ja tunkevat käsiään koirien haisteltaviksi. Tai sanovat ooi kun olet söpö kimeällä äänellä. Oma suosikkini tänään kerätyistä kommenteista pääsi tällä kertaa ihan otsikoksi asti. Kyllä Noomi on varmaankin se tiikeri?
  Tänään siis seikkailtiin keskustassa Noomin, Juulian ja Voiton kanssa, käytiin vähän kentällä treenaamassa ja annettiin koirien leikkiä. Leikkimisestä ei tosin tullut oikein mitään, kun Voitto halusi vain noutaa keppejä/palloa, eikä Noomi ymmärtänyt moista toimintaa.
  Kentällä ollessamme ohi käveli pieniä lapsia, ja yksi heistä koirat nähdessään totesi kaverilleen "mä tiiän miten koirat saa tottelemaan!" Harmi, että ei kuultu miten keskustelu jatkui. Olis ollut kiva tietää!

  Tällä viikolla tuli kevät. Lumet ovat sulaneet hyvää vauhtia, meidän vakiokenttä on jo sula! Kevään kohokohta! Eilen käytiin sitä jo kokeilemassa, oli kyllä ihan paras treeni Ramin kanssa. Se oli selvästi iloisena, kun mentiin pitkästä aikaa tutulle kentälle. Ruutu ja ohjattu eivät tuottaneet ongelmia ja vauhtiakin löytyi riemukkaasta pikkukoirasta.
  Noomi on treenannut paljon paikallamakuuta ja vähän palkattomuustreenejäkin on tehty. Piippailu on toistaiseksi pysynyt poissa parin huomautuksen ansiosta, toivottavasti jatkuu samaan tapaan.

 Tällä hetkellä on melko positiiviset fiilikset. Ensinnäkin, loma. Ihanaa on myös se, että pakkaset ovat vihdoin hellittäneet ja lämpömittarin lukemat ovat kivunneet jo jopa yli viiden plussa-asteen. Tämä tarkoittaa tietenkin lumien sulamista, mikä taas tarkoittaa sitä, että kohta voi jälleen treenailla kentillä ja parkkiksilla. Ja lenkkeillä loputtomasti ilman paleltumista ja mennä ulos ilman viiden minuutin pukeutumishetkeä. Ja tehdä kaikkea muitakin kivoja kesäjuttuja. 

Koirat ovat myös olleet viime aikoina positiivisia ajatuksia herättäviä otuksia. Eräänä iltana lenkillä ollessani melkein ehdin jo säikähtää, kun Noomi käveli jotenkin niin flegmaattisesti löntystellen. Sellainen toiminta ei yleensä ole tavallista Pikkuirskille, joka ei ole päässyt koko päivänä kunnolla spurttailemaan. Yleensä Pikkuirski hypähtelee tuon tuostakin raivostuttavan lähelle hihnan päätä (kuitenkin vetämättä varsinaisesti), sitten takaisin vierelle, sitten taas eteenpäin ja niin edelleen. Ja välillä on myös hyvä läpsäistä vierellä kävelevää kääpiösnautseria tassulla päähän (tai johonkin muuhun ruumiinosaan). Toisinsanoen siis, normaalisti Noomille joutuu alkulenkistä huomauttelemaan muutamaan otteeseen, että energianpurkuhommat voisi säästää siihen osuuteen lenkkiä, kun saa juosta täysillä.
Tänä kyseisenä iltana Noomi käveli siis rauhallisesti vierellä eikä yrittänyt häiriköidä kääpiösnautseriystäväänsä. Ehdin jo ajatella, että Noomi saattaisi olla sairas tai vähintäänkin syönyt jotain epäsopivaa. No mitenpä kävikään, kun päästiin siihen vapaanaolovaiheeseen: heti ”vapaa” –sanan kuultuaan pieni punainen sinkoaa (kuten normaalistikin) kuin raketti kohti pimeyttä. Ja sitten takaisin, kunnes tehdään tiukka U-käännös ja hypätään pahaa aavistamattoman kääpiösnautseriystävän ylitse taas tekemään uusi kierros.­
Suhtaudun jotenkin epäuskoisesti siihen, että kauan tavoiteltu hallittu ja rauhallinen hihnakävely olisi vihdoin totta. Mutta kuitenkin, rauhallinen toiminta on jatkunut hihnalenkeillä tuon kyseisen illan jälkeenkin.  Ehkä voin pikkuhiljaa siis jo alkaa uskoa, että oppi on mennyt perille. Hihnakäyttäytyminen on ollut mulle aina pakkomielle, joten tämä siis ON melko iso juttu!

Nyt loman kunniaksi saimme myös vieraita pohjoisesta, Sara ja Hukka tekivät yhden yön pikavisiitin.

 En ole tainnut koko syksyn/talven aikana kirjoitella Ramista kovinkaan yksityiskohtaisesti. Nyt korjataan tämä, kokonainen postaus pelkkää Ramppaa!

Aloitetaan hyvillä uutisilla, sain Ramin terveystulokset:

Lonkat A/A
Kyynärät 0/0
Polvet 0/0

Viimeisten muutaman kuukauden aikana olen alkanut nähdä Ramin aivan erilaisessa valossa, kuin esimerkiksi vuosi sitten. Koiran koko asenne on muuttunut radikaalisti parempaan suuntaan.

Ramissa on paljon hyviä ominaisuuksia harrastuksia ajatellen. Nämä ominaisuudet ovat nyt viimeisen puolen vuoden aikana tulleet aivan erityisesti esiin. Rami on nykyään suht helposti motivoitavissa (myös leluilla). Rami on myös helposti hallittavissa, se ei kyseenalaista käskyjä. Ram jaksaa lähes loputtomasti toistoja, se yrittää aina iloisesti uudelleen vaikka palkka viipyisi pidempäänkin. 
Rami on kokonaisuudessaan melko yksinkertainen koira, se ei vaadi paljoa toimintaa ollakseen tyytyväinen, mutta on kuitenkin aina valmiina tekemään kivoja juttuja yhdessä. :)

Ainoana ongelmakohtana Ramin kanssa harrastamisessa on ollut sen häiriöherkkyys. Tämä johtuu suurimmilta osin vähäisestä sosiaalistamisesta sekä omasta osaamattomuudestani, kun Ram oli nuori. Nyt alkaisi näyttää siltä, että tämä ongelma on pikkuhiljaa poistumassa! Ja sen hävitessä alta paljastuu koko ajan uusia ihania piirteitä.



Suurin muutos on siis se, että Rami on nykyään melkolailla koko ajan kuulolla. Aiemmin oli ihan tavanomaista, että Rami jäi haistelemaan treeneissä tai lenkillä ja mystisesti kadotti korvansa. Nykyään luoksetulo alkaa olla 100% varma tilanteessa kuin tilanteessa. Ramia voi lenkilläkin pitää missä tahansa huoletta vapaana, kun tietää, että sen saa välittömästi takaisin tarpeen vaatiessa. Se kutsun kuullessaan tulee iloisesti, kysyen "mitäs nyt tehdään?" ja on valmiina vaikkapa hakemaan pudonneita tavaroita tai hankeen heitettyä hihnaa. Myös hihnakäytös on parantunut huimasti, Ram ei yritä vetää enää muuten kuin liian kovissa häiriöissä, kaupunkikävelyä pitäisi siis vielä treenata.
Aluksi Noomin tulon jälkeen Rami oli ehkä hitusen masentuneen oloinen. Nyt se on selvästi saanut iloisuutensa kerralla takaisin. Se nauttii paljon lenkkeilystä, varsinkin silloin kun Noomi ei ole mukana (:D) ja voin keskittyä vain Rampan kanssa hillumiseen. Ramin kanssa ulkoilu on piristävää, on ihana nähdä Rami iloisena ja innokkaana sekä mielenkiinto suunnattuna yhdessä puuhasteluun. :)



Aiemmin olin ehkä tiedostamattomastikin vähän luovuttanut sen suhteen, että saisin joskus Ramin toimimaan kunnolla treeneissä (ja etenkin kisoissa). Nyt ajateltuna se olisi melko typerää, kun Ram kuitenkin on sen verran nuori, että sen kanssa ehtii saavuttaa vielä vaikka ja mitä. Tämän vuoden aikana olisi hyvä jos saisin karsittua loputkin häiriöherkkyydet pois, pitää siis käydä paljon koiratapahtumissa ja keskustassa pyörimässä. Kysehän ei ole siitä, etteikö se olisi ollut hallinnassa, vaan siitä, että esimerkiksi tokokokeissa olen monesti joutunut oikeasti käskemään kunnolla, Ramilla ei ole siis ollut oikeasti halua tehdä, mutta se on tehnyt kun vaihtoehtoja ei ole ollut. Viime aikojen treenien perusteella uskallan toivoa, että se joskus vielä toimisi kokeessa yhtä hyvin kuin treeneissä. :D

Kaikenkaikkiaan Rami on ollut minulle täydellinen ensikoira. Sen kanssa on ollut hyvä harjoitella kouluttamista, kun se antaa kaikki virheet anteeksi ja jaksaa yrittää. Häiriöherkkyydessä on ollut haasteensa, mutta valoisalta näyttää tällä hetkellä. Agilityssäkin mun on hyvä opetella ohjaamaan kunnolla ensin hillittyä Ramppaa, ennen kuin siirryn tekemään vaikeampia kuvioita räjähtävän nopsan Noomilaisen kanssa... :)

Postausta piristävät kuvat huhtikuulta '10. Sulaispa jo lumet.

 

Tällä kertaa saatte ihailla kuvituksena salamalla räpsäistyä kuvaa varsin rähjäisen näköisesta Ramista - kameranulkoilutus on jäänyt melko vähälle tässä joulukuun aikana. Kamera pääsee kuitenkin nyt loman aikana ulkoilemaan enemmältikin, luulisin, sillä pukki toi tänään uuden objektiivin, jota jo vähän testailin (ja kivalta vaikutti).

Viime kirjoituksen jälkeen ei olla suurempia treenattu, ainakaan mitään kovin edistyksellistä ei olla saatu aikaan. Nyt lomalla on kuitenkin aikaa treeneillekin, Noomi tosin on nyt hetken sairauslomalla keskiviikon leikkauksen takia. 
Tosiaan keskiviikkona molemmilta koirilta tutkittiin lonkat, kyynärät ja polvet sekä Noomille tehtiin sterilointi. Luustokuvista ei saatu vielä mitään arviota, jäädään odottamaan tuloksia kennelliitolta. Polvet oli molemmilla aivan terveet. :)
Noomi on lähtenyt toipumaan ihan hyvin, yöt on olleet vähän levottomia, on pitänyt käydä ulkona ja muutenkin valvomista. Kuitenkin Noomi on lähes normaalinlaisen pirteä ollut jo eilisestä, on saanut jo vähän koittaa hillitä loikkimisia ja ryntäilyjä. Haava on lähtenyt parantumaan oikein hyvin.

Hyvää joulua kaikille lukijoille! :)

 

Tänä syksynä ilmeisesti tämä blogin päivittely meinaa koko ajan jäädä. Ehkä nyt ryhdistäydyn ja alan kirjoittamaan tarkempia treeniraportteja? Talvi on selkeästi tulossa, tällä viikolla on satanut jo muutamaan otteeseen lunta. Toistaiseksi ei ole jäänyt maahan (onneksi).

Treenit ovat sujuneet melko vaihtelevasti. Välillä meno tuntuu tosi kivalta ja välillä vaan ei.
Noomi on ollut innokkaana ja motivaatio korkealla, mutta ollaan jääty junnaamaan muutamien tekniikkavirheiden kanssa. 
Ramilla taas epäkohdat ovat motivaationpuutteessa. Tekniikkavirheitä silläkin riittää, mutta ei mitään ennenkuulumatonta tai yllättävää ole ilmaantunut.

Itse ongelmahan on tietenkin hihnan toinen pää. Viime aikoina treenit ovat olleet turhan yksipuolisia ja suunnittelemattomia. Eli nyt on alettava treenaamaan oikeasti ajatellen mitä tekee, eikä vain tehdä jotain. Ramin kanssa painotetaan siis siihen, että sillä on koko ajan kivaa ja Noomin kanssa korjaillaan suunnitelmallisesti tekniikkavirheitä.

Nyt on sitten myös joulukuulle varattuna ell-aika Noomille sterilointiin ja molempien luustokuviin. :)

Treenit on jääneet vähän vähemmälle viime päivinä, pari kertaa ollaan käyty hallilla ottamassa jotain pieniä agijuttuja. Ramin kanssa oltiinkin perjantaina ekaa kertaa ohjatuissa agilitytreeneissä tälle kesälle. Menivät tosi hyvin kuumuudesta huolimatta, saatiin kivoja neuvoja kontakteihin ja niitä käytiinkin tänään vähän hiomassa.

Lauantaina saatiinkin sitten vieraita etelästä, Henna ja Milo tulivat Helsingistä tänne. Vietettiin mukava, vähän sateinen (paistoi aurinkokin välillä) maalaisviikonloppu. Ramilla ja Milolla oli vähän erimielisyyksiä välillä, mutta pääasiassa miehet kuitenkin ignoorasivat toisensa hyvin. Noomia vähän jänskätti Milo, mutta lopulta yritti jo haastaa leikkiinkin.
Ramilla ja Noomilla oli ainakin rentouttavaa, kun saivat olla lähes hihnattomasti koko viikonlopun.



  

Sara ja Josefiina heittivät meitä haasteella. Tässä olisi sitten 100 faktaa meistä.

1. Olen 15-vuotias, peruskoulu ohi tänään siis, jee.
2. Olen aina pitänyt eläimistä.
3. Olin puhunut koiran hankkimisesta vanhemmilleni suunnilleen niin kauan kuin muistan.
4. Mummolassa oli minua puoli vuotta nuorempi australiankelpie Raju.
5. Se oli yksi parhaista koirista ikinä, ilman Rajua en olisi varmaan ikinä alkanut pitää koirista niin paljon. Raju kuoli 13,5-vuotiaana 8.8.2008.


Rami ja Raju kesällä 2008

6. Vihdoin ollessani 12-vuotias, kesällä 2007, sain ensimmäisen koirani, p&s kääpiösnautseri Ronin.
7. Päivä, jolloin haimme Ronin kotiin(20.7.2007), oli ehdottomasti onnellisin päivä elämässäni.
8. Roni oli minulla vain kuukauden ja yhden päivän.
9. Sillä oli vakava maksasairaus, jonka vuoksi se lopetettiin 21.8.2007
10. Roni oli todella rauhallinen (johtuen sairaudesta), se seurasi minua kaikkialle, eikä joutunut olemaan hihnassa elämänsä aikana kuin muutamia kertoja.
11. Minulla on vieläkin ikävä Ronia.
12. Roni on haudattu Rajun viereen mummolaan.



13. Viikko Ronin kuoleman jälkeen haimme Ramin kotiin.
14. Päätös oli hieman äkkinäinen, mutta en ole katunut.
15. Rami oli pentuna suht' helppo, se ei tuhonnut oikeastaan mitään.
16. Ramin ollessa viisikuinen, menin sen kanssa pentukurssille.
17. Siellä innostuin tokosta, ja päätin että joskus Ramista tulisi kunnon tokokoira.
18. Rami oli ihan kamala alle vuoden ikäisenä, sen keskittymiskyky ei sietänyt ollenkaan häiriötä (toisia koiria).
19. Ramin ollessa 6kk vein sen ensimmäistä kautta KASn treeneihin (mölliryhmään), se ei varmaan koko kevään aikana tehnyt mitään siellä...
20. Kesän aikana, kun Rami oli suunnilleen vuoden ikäinen, en tehnyt sen kanssa niin paljoa.
21. Loppukesästä aloin taas treenaamaan aktiivisemmin ja ohhoh, sehän teki hyvin.
22. Kun menimme '08 syksyn ohjattuihin treeneihin, yllätyin: Rami ei ottanut juuri häiriötä muista koirista.
23. Noh, aina se on kuitenkin jonkinverran häiriöherkkä ollut, edelleenkin.
24. Rami on nopea oppimaan liikkeitä.
25. Olen oppinut todella paljon Ramin kouluttamisesta.
26. Olen tehnyt niiiin monia asioita niiiin väärin Ramin kanssa.
27. Esimerkiksi, en tajunnut opettaa sitä kävelemään hihnassa.
28. Aloin opettaa hihnakävelyä kunnolla vasta Ramin ollessa 1,5v, järkevääkö.
29. Se ei edelleenkään ole mikään mallioppilas hihnassa kulkemisen suhteen.
30. Noh, ei ainakaan vedä enää ihan holtittomasti.
31. Ramin luonne on melko persoonallinen.
32. Se ahdistuu helposti monista asioista.
33. Se ei esimerkiksi kestä olla liian lähellä mitään: Rami vihaa syliin nostamista ja sitä, kun Noomi tunkee samaan petiin nukkumaan.
34. Rami ei osaa leikkiä toisten koirien kanssa.
35. Rami tuntuu aina olevan vähän pihalla siitä, miten toisten koirien kanssa pitäisi kommunikoida. Se vain heiluttaa häntäänsä typerästi ja örisee välillä.
36. Toiset koirat eivät ymmärrä Ramia.
37. Mikä on ihan ymmärrettävää..
38. Rami pitää uimisesta.
39. Ensimmäisenä kesänään se ei suostunut uimaan lainkaan.
40. Viime kesänä sain sen kuitenkin uimaan keppien perässä, lopulta se jo alkoi tykkäämään hommasta niin että meni ihan vapaaehtoisestikin.
41. Koirajuttujen lisäksi harrastan valokuvausta.
42. Oikeastaan en tiedä, voisiko senkin laskea koirajutuksi, sillä kuvaan lähinnä koiria..
43. Sain nykyisen kamerani, Nikon D40n vuoden 2008 marraskuussa.
44. Opin kuvaamaan kunnolla ehkä puoli vuotta myöhemmin.
45. Pelkään, että kamerani suljin posahtaa pian, sillä olen kuvannut jo varmaan yli 50 000 kuvaa.
46. Omistan kameraani kittiputken lisäksi Sigman 18-200mm ja Nikkorin 50mm f/1.8 objektiivit.
47. Rami on tottunut poseeraaja.
48. Noomikin osaa jo vähän, se on ihan ok juttu kun saa nameja.
49. Aloin miettiä toista koiraa joskus vuosi sitten.
50. Mielessä pyöri suunnilleen kolme vahvaa rotuvaihtoehtoa.
51. Yksi niistä oli kuitenkin ehkä toisia vahvempi, arvaatteko mikä.
52. Vaihtoehdot olivat suursnautseri, irlanninterrieri ja borderterrieri.
53. Suursnautseri karsiutui listasta heti alkuun, "koska se on liian iso".
54. Olin aivan ihastunut irskeihin, kun olin nähnyt muutaman agilityssä ja vähän lueskellut niistä.
55. Päädyin lopulta borderin ja irskin välillä irskiin, siihen vaikutti moni asia. Yksi niistä oli koko, halusin vähän isomman koiran.
56. Noomi ei kyllä mikään jättiläinen ole. Aika pikkuinen oikeastaan. Mutta ei haittaa.
57. Noomin luonnetta on helppo kuvata yhdellä sanalla: iloinen.
58. Noomi on AINA iloinen.
59. Paitsi ehkä silloin, kun sitä pelottaa.
60. Nykyään sitä pelottaa harvemmin.
61. Noomi rakastaa koko maailmaa. Varsinkin kaikkia ihmisiä.
62. Sen häntä heiluu usein.
63. Noomilla on laaja ääniskaala.
64. Se haukkuu (melko harvoin kyllä), ulvoo, mongertaa, vinkuu, ulisee... jne.
65. Kävin katsomassa Noomia monta kertaa kasvattajalla.
66. Noomilla on 5 veljeä ja 1 sisko.
67. Noomi on hyvin energinen.
68. Varsinkin Ramiin verrattuna.
69. Vapaana ollessaan Noomi mieluiten juoksee holtittomasti täysillä, ensin parisataa metriä edelle minusta, sitten ihan täysiä takaisin, parisataa metriä taakse, sitten taas eteen... jne.
70. Vapaana ollessaan Rami mieluiten käppäilee jossain lähettyvillä ja haistelee ja merkkailee.
71. Noomi tykkää kaikenlaisesta yhdessä puuhailusta.
72. Noomi osaa muutaman tempun ja tokoliikkeen.
73. Noomi osaa esim. antaa tassua ja nostaa takajalkansa seinää vasten.
74. Noomi osaa myös vähän seurata ja tulla luokse.
75. Seuraaminen on Noomin kanssa minulle kamala perfektionismin kohde.
76. Koska en onnistunut tekemään Ramille seuraamista, johon olisin oikeasti tyytyväinen, yritän opettaa sen Noomille kunnolla.
77. Noomi osaakin jo aika hyvin.
78. Parantamisen varaa on kuitenkin vielä.
79. Noomi on varsin nopea oppimaan.
80. Nouto on vaikea juttu Noomille, siinä täytyy edetä hitaasti. Noomi alkaa herkästi pureksimaan kapulaa.
81. Noomi näyttää hassulta, kun sen korvat ovat luimussa.
82. Noomi on muutenkin aika hassu.
83. Noomi haukkuu, ulvoo ja mongertaa unissaan.
84. Rami juoksee unissaan. Ja heiluttelee viiksikarvojaan.
85. Tänä kesänä tarkoituksena on oppia VOI-liikkeet (Rami)
86. Suunnitelmiin tulee ehkä muutos, ja saatamme sittenkin kerätä koularin myös avoimesta.
87. Vein Ramin ensimmäiseen kokeeseen aivan liian aikaisin.
88. Oikeasti se oli valmis vasta ehkä joskus viime kesänä.
89. En aio tehdä samaa virhettä Noomin kanssa.
90. Noomilla on loputtomasti energiaa.
91. Jos se ei saa tarpeeksi tekemistä, se alkaa syömään tavaroita.
92. Joskus se syö tavaroita, vaikka sillä olisikin tekemistä.
93. Ehkä tavaroiden syöminen vain on kivaa.
94. Rami ei ole koskaan syönyt mitään kiellettyä.
95. Paitsi kerran yllätin sen pureskelemasta englanninkirjani reunaa. Se oli selvästi vahinko, kirja oli jätetty sen petiin.
96. Ennen Noomin tuloa saatoin pitää kaikkea mahdollista lattialla ilman pelkoa siitä, että se tulee syödyksi tai tuhotuksi.
97. Noomi alkaa olla sisäsiisti.
98. Rami oppi sisäsiistiksi paljon nopeammin. Se oli sisäsiisti jo 5kk iässä.
99. Kesäloman aikana aion lenkkeillä todella paljon molempien kanssa erikseen. Jotta ne oppivat ihan oikeasti kulkemaan kunnolla hihnassa, myös ruuhkaisissa paikoissa. Ja myös yhdessä. Haluan kulkea vaivattomasti erilaisissa tapahtumissa tulevaisuudessa.
100. Tänä kesänä ei löhöillä liikaa, suunnitteilla on muutama reissu etelään ja vähän pohjoiseenkin, myös (koira)vieraita on tulossa vähän kauempaakin. Kesään mahtuu tietenkin paljon treenejä ja ehkä pari koettakin.

Tulikohan vähän sekavaa! Kuka jaksoi lukea kaikki? :D

Haastan myös Anniinan, Hennan, Tarun ja Julian faktailemaan!

Lauantaiaamuna junailimme Noomin kanssa Rovaniemelle Saran luokse. Noomi oli junassa vähän levoton, loppumatkasta kuitenkin rauhoittui jo nukkumaan.

Kävimme keskustassa treenaamassa (lähinnä Hukka treenasi ja Noomi katsoi mallia, toivottavasti katsoi tarkasti). Noomi sai tehdä muutamat perusasennot ja paikallaolot sekä leikkiä Hukan ihanalla lelulla.



Noomi tapasi myös Poksun, niistä tuli heti kavereita. Jännä, että kaikki tykkää Noomista, Ramista ei kukaan tykkää.





Paluumatka sujui rauhallisesti, vaunu oli ihan tyhjä ja taidettiin molemmat nukkua suurin osa matkasta.

---

Sitten vielä vähän Ramin eilisistä tokotreeneistä. Olin pitänyt sitä tauolla melkein viikon (jäi ärsyttämään edelliskertainan motivaation puute) ja nyt olikin sitten keskittyminen kohdallaan.
Paikkamakuu ryhmässä (2min?) ok, kerran käväisin piilossa pari sekuntia. Loppuperusasentoon meinasi ennakoida TAAS käsky-kehotuksesta, jankkasimme sitä muutamat kerrat ja lopulta ei enää noussut.

Tehtiin luoksarin stoppeja ja maahanmenoja, nehän oli tosi kivoja ja nopeita. Ihmeellistä, että Rami menee nopeasti maahan. Saisikohan tuota vauhtia myös liikkeestä maahanmenoon ja samalla kaikkiin muihinkin maahanmenoihin.. Täytynee pähkäillä.
Kaukoja teetin kaikkia vaihtoja, m-i vähän tahmea, muut ok.
Ruutuun paristi ihan läheltä ja naksaus kun oli oikeassa kohtaan. Hyppy oli aika jännä, tarvitsi kaksoiskäskyjä istumiseen. Lopulta en enää palkannut kaksoiskäskytetyistä, tein muutaman toiston ja palkkasin kun istui ekalla.
Seuraamista otin satunnaisesti pari pätkää, aika kamalia. Ehkä tälle pitäisi alkaa tekemään jotain oikeasti. Nyt se on alkanut ottamaan etäisyyttä sivusuunnassakin, hyi että. Ei enää näytä seuraamiselta, kun se on metrin liian edessä, puoli metriä liian kaukana sivusuunnassa ja katsoo taktisesti pääni ohi johonkin kaukaisuuteen..?

Noomille taitaa olla tulossa joku mörköikä tai vastaava. Eilen iltalenkillä se alkoi yhtäkkiä murisemaan ja puksahtelemaan jollekin tuntemattomalle vaaralle (mitään epäilyttävää, tai edes vähemmän epäilyttävää ei oikeasti ollut lähelläkään tai edes kaukana...), aika hassu. Melkein alkoi naurattamaan kun toinen niin epäluuloisena selkäkarvat pystyssä murisee. Noomihan siis ei yleensä pidä mitään epäilyttävänä, koska kaikki on ah niin ihanan hauskaa.

Sain vihdoin väkerrettyä uuden ulkoasun, jospa tämä pysyisi taas hetken. :)

 

Vuodenvaihde vietettiin mummolassa, jotta koirat pääsivät pakoon ilotulitteita. Siellä ei kuulunut kuin muutamia paukahduksia, nekin niin kaukaa ettei koirat reagoineet mitenkään. Rami on säikkynyt pauketta ekana vuonnaan, jolloin oltiin kotona (viime vuosikin oltiin maalla) ja Noomi on muutenkin vähän ääniarka, joten paljon helpompaa olla aiheuttamatta kenellekään turhaa stressiä.

Rami on aina onnellinen, kun pääsee juoksentelemaan pitkin peltoteitä. Erityisesti se tykkää leikistä, jossa se ensin juoksee oikein kauas ja pysähtyy katsomaan, sitten kutsun sen takaisin jonka jälkeen annan taas luvan lähteä juoksemaan.
Noomi ei kuitenkaan juoksennellut kovinkaan, se pysytteli melko lähellä ja seurasi minua. Välillä kävi moikkaamassa Ramia, kun se oli tarpeeksi lähellä.



Noomi on myös opetellut uusia juttuja. Istuminen on käskyä vaille valmis ja tassuillakin se jo osaa vähän huitoa (video). Myös hihnakävely ja luoksetulo ovat työn alla. :)

Yritän lähiaikoina saada väsättyä jonkinlaisen uuden ilmeen tälle blogille.

Tälle vuodellehan meillä oli tavoitteena...

Tokosta TK1, mikä saavutettiinkin loppuvuodesta, mainiota. Ensimmäinen ykköstulos saavutettiin huhtikuussa pistein 180,5, toinen lokakuussa pistein 189,5 ja kolmas heti perään marraskuussa pistein 177.
Agilityalkeiskurssi oli myös tavoitteena, harmillisesti ei sellaiselle päästy (yritettiin kyllä). Ollaan kuitenkin treenattu jo ihan mukavasti alkeita tästäkin lajista, ja heti ensi vuonna jatkuu.

Muita varsinaisia tavoitteita ei ollut. Edistystä on kuitenkin tapahtunut monessa asiassa.
Innostuin alkukesästä opettamaan Ramille monia temppuja. Rami on myös saanut enemmän intoa työskentelyyn, vaikka vieläkin motivaatiossa on paikkailtavaa. Olen oppinut luottamaan Raipeen paljon enemmän, sitä voi pitää varmemmin vapaana, vaikka olisi toisia koiria lähettyvillä. Se tulee luokse kutsusta varmemmin.





Sitten siirrytään ensi vuoteen, eli tavoitteet vuodelle 2010:

TOKO: tulostavoitteeksi AVO1 (tällä hetkellä olen sitä mieltä, että en aio kerätä koularia avoimesta)
Muuten sitten tokon suhteen haluan rakentaa paljon varmemman kisatyöskentelyn. Tavoitteeksi voisi asettaa sen, että saisin Ramin toimimaan hyvässä vireessä koko kisasuorituksen ajan. Ensi vuoden aikana voitaisiin hioa myös VOI-EVL liikkeistä niitä, mitkä ovat vielä kesken.
AGILITY: tavoitteena olisi oppia suorittamaan oikein kaikki esteet ja mennä jo jonkinlaisia ratoja. Saa nähdä miten edetään tässä.

MUU: Opiskellaan paljon temppuja! :) Muutenkin pyritään pitämään hommat hauskana Ramille. Olen myös vähän miettinyt, jos veisin Ramin luonnetestiin ja luustokuvauksiin. Myös jotain PK-juttuja olisi mukava kokeilla, ehkä vähän kaupunkikävelytreeniä ym. BH-koetta silmällä pitäen.
Keväällä olisi myös tarkoituksena hakea näyttelystä ainakin H, jonka jälkeen luultavasti sitten kastrointi.

Sekä tietenkin opetellaan elämään yhdessä pikkumonsterin kanssa... :)

 

Perjantaina klo 23.52 suunnattiin Anniinan ja Staran kanssa junalla kohti Helsinkiä. Juna olikin sitten lauantaiaamuna puoli yhdeksän maissa perillä, asemalla tavattiin Henna ja lähdettiin kohti messaria.

Saateltiin Anniina ja Stara snautserikehälle ja lähdettiin kiertelemään. Katseltiin muutaman rodun arvosteluja ja kuvailtiin ja kierrettiin kojuja.




Staralla menikin upeasti, siitä tuli juniorivoittaja 09 ja sijoittui narttujen kolmanneksi saaden ensimmäisen sertinsä (ensimmäisestä näyttelystä)!

Näin päivän aikana myös monia muita tuttuja, mm Jennan, Elinan ja Julian.
Näyttelyssä tuli tuhlattua rahaa: mukaan tarttui treeniliivi, leluja ja nameja Ramille.

Kiitos tosi kivasta reissusta etenkin Hennalle ja Anniinalle!

Pidettiin Ramin kanssa viikko tokoilutaukoa. Tänä iltana otin vähän kaukoja takapalkalla (hienot vaihdot, jopa i-s onnistui! :).

Eilen käytiin Moonan ja koirien kanssa Herukan suunnalla piiitkä lenkki, varmaan ainakin 3 tuntia jos lasketaan meno- ja tulomatkatkin. Ramista huomasi että ei ollut vähään aikaan kunnolla päässyt juoksemaan, kyllähän se päivittäin vapaana lenkkeilee, mutta pakko pitää suht lähellä kun lenkkeillään pyörätiellä tai pururadalla.




melkein onnistunut yhteiskuva



Niilo on aivan liian ihana :) Omaa pentua odotellessa (ei enää kovin kauaa)...

 

Viime viikon perjantaina ohjatuissa treeneissä Rami oli varsin outo. Se oli aivan sekaisin jostain hajusta, ei pystynyt keskittymään kovinkaan ja vinkui lähes koko ajan. Aivan kuin olis ollut juoksuinen narttu jossain lähellä. Tehtiin sitten jotain helppoja juttuja.

Perjantaina iltapäivällä Moona ja Niilo tulivat käymään. Rami tuli Niilon kanssa aika hyvin toimeen. Illemmalla kävivät myös Sarita ja Werneri-bichon. 
Maanantaina Moona tuli auttamaan Ramin trimmauksessa, tosi hyvin saatiin nypittyä selkä (noh, Moona teki suurimman osan työstä) ja muutenkin siistittyä. Kiitokset Moonalle avusta! :)

Oon vähän laiskotellut treenaamisen kanssa tällä viikolla, ollaan otettu lähinnä vain jotain 5min naksuiluja sisällä ja pihalla. Tunnarissa on edistytty, ruudussa on menty takapakkia.
Tunnarissa ei ole nostellut vääriä ja muutenkin hyvin aina tuonut oman. Vielä olis vieraiden ihmisten hajut lisättävänä.
Ruutuun menee välillä hyvin, useimmiten ajautuu oikeaan laitaan. Täytyy vielä saada varmuutta oikeaan paikkaan ennen välimatkan lisäämistä.

Kyselin tänään paikkaa OKK:n kokeeseen (14.11) ja mahdutaan taas, ellei koe täyty seuran jäsenistä.

Tänään piipahdin katsomassa Moonan uutta parsonivauvaa, Niiloa.





Väkisinhän siinä iskee pentukuume, kun jaloissa pyörii seitsemänviikkoinen koiranpentu. Noh, onneksi meillekin saattaa jonkin ajan päästä saapua toinen nelijalkainen... ;)

Eilen ja tänään ollaan jo otettu pieniä lyhyitä treenejä pihassa. Rami on ollut normaali itsensä jo keskiviikosta ja viimeinen antibiootti otettiin juuri äsken.

Treenattiin tänään vähän jättäviä liikkeitä. Maahanmeno alkaa sujua jo etukautta pienellä käsimerkillä, uskon että sen häivyttämisessä ei kestä kovin kauaa. Seisomista otin tekniikalla käsky > pallo lentää taakse ja toimi aika hyvin, pysähdykset oli vähän terävämpiä enkä huomannut että olisi ottanut askeleita.

Sitten ainainen ongelma: seuraaminen. Alkaa tuntumaan että en koskaan saa siitä sellaista kuin haluaisin. Alun kahden-kolmen askelen aikana kontakti tippuu = ei hyvä. Jos kontakti pysyy, Rami melkein poikkeuksetta jätättää (keskittyy liikaa tapittamiseen, ei muista kävellä?). Lennosta otetut seuraamispätkät lelupalkalla toimii melko hyvin, seuraa kivasti hyvässä paikassa.
Alkaa pikkuhiljaa loppua ideat tuon seuraamisen kanssa...

Tulipa ekstralyhyt postaus.

 

Eilen Sara ja Poko tulivat Rovaniemeltä tänne Ouluun. Mentiin Rampan kanssa rautatieasemalle vastaan puoli yhdeksi. Harmi että oli niin inhottava ilma, satoi melkein koko ajan. :--(

Rautatieasemalta käveltiin ouluhallin parkkiksille treenailemaan vähän. Aluksi otettiin paikallamakuuta, Ramilla oli ensin vaikeuksia mennä märkään maahan, joten se päätti vähän soveltaa maahanmenon kanssa: tarjosi maahanmenona kumartamis-asentoa eli jätti takapään pystyyn :--D huvittavaa. No kylläpä se sitten lopulta meni maahan, tosin nosti päätä (arghs). Joka kerta kun pää nousi, käskin uudelleen (ehkä kolmisen kertaa....)

Sitten otettiin vähän seuraamista, lennosta vähän pidempiä pätkiä ja perusasennosta kontaktin naksuttelua. Ihan hyvin se keskittyi. Tehtiin myös temppuja ja Rampalla oli kivaa. Noutoakin kokeiltiin pari kertaa, vähän oli vaikeaa laukalla tuominen kun piti sipsutella koska oli niin märkää, yäääk.
Sara myös kokeili ohjata Ramppaa ja minä Poksua :--D


Pujottelee


Vilkuttaa


Esittelee taitojaan Saralle...


Seuraa Saraa


Minä ja Poksu


Rami ja Poko

Treenailujen jälkeen käveltiin takaisin aseman luokse ja istuskeltiin kuivassa alikulkutunnelin portaikossa. Ruokaakin käväistiin hakemassa ja vielä lopuksi kun sade lakkasi, naksuttelin Ramin kanssa seuraamisen alkuja ja käskytin Saralle ja Poksulle liikkeitä.

Kiitos mukavasta päivästä treeniseurallemme !!

Roni 25.5.2007 - 21.8.2007

Vaikea uskoa että Ronin kuolemasta on jo kaksi vuotta.

Maanantaina käytiin Anniinan ja Staran kanssa norssilla tokoilemassa. Otettiin Ramin kanssa innokkaita seuraamisia ja muistaakseni jättäviä, luoksetuloa ja noutoa. Ruutuakin taidettiin pariin kertaan ottaa.

Seuraamisharjoitukset olivat pääasiassa huvittavia. Rami seurasi tosi hienosti, sitten revittiin lempilelua. Huvittavia siksi, että ampiaiset kiusasivat meitä koko ajan, joten minä rohkeana lähdin aina yhtäkkiä kesken seuraamisen juoksemaan eri suuntaan. No, siitä ei ollut kuitenkaan haittaa seuraamiselle, ehkä enemmänkin hyötyä: niiden jälkeen Rampels seurasi skarpimmin ja kyttäsi mua koko ajan kuin hullua, se selvästi odotti milloin sekoan taas.

Maanantai-iltana opeteltiin myös uusi temppu: vilkuttaminen. Rami oppi sen illalla kymmenen minuutin naksuttelutuokiolla ja nyt se tarjoaa sitä eniten ;--)

Tiistaina käytiin päivällä agilitaamassa Moonan ja Jaffan kanssa hietsussa. Oli taas tosi kuuma päivä ja otettiin Ramin kanssa vain vähän kevyitä juttuja.
Keppejä otettiin vähän, meni aika epävarmasti ja piti auttaa aika paljon. Vieraat kepit on paljon vaikeammat, Rami otti myös häiriötä keppien välissä kulkevasta rautaosasta, kun sitä ei meidän kepeissä ole. Mentiin kuitenkin pari kertaa hienosti kepit.
Sitten otettiin puomin kontaktia, nostin Ramin puomin päälle ja siitä se sai sitten mennä kontaktille etujalat maahan syömään namia. Näitä toistoja otettiin muutamia.

Tämän jälkeen vietiin koirat uimaan. Olis ollut tosi kiva kuvata, mutta en ollut ehtinyt ladata kameran akkua joten kuvia sain vain muutaman. Rami ja Jaffa juoksi lelujen perässä vaikka kuinka kauan ;)
 

Tiistai-iltana me lähdettiin mummoni mukana itä-suomeen mökkeilemään. Rami sai sielläkin uida paljon ja muutenkin rentoutua :--)
 

  

- Jenna ja Rami

 

 

Sain nyt värkättyä tälläisen pohjan tähän. :--) onhan se vähän tylsä, pitää nyt katsoa kuinka pian saan taas inspiraaiota vaihtaa sen uudelleen...

Oltiin tosian Rampen kanssa maalla mummolassa taas lomailemassa. Sitä ennen käytiin tiistaina tokoilemassa yliopiston nurtsilla Tiinan ja Lillin kanssa. Niistä kirjoittelen sitten myöhemmin.

- Jenna ja Rami

Eilen sain hankittua meille tunnarikapulat, uudet ruutumerkit ja agikepit (harjanvarsista) tuohon pihalle. Tänään ollaan niitä kokeiltu ahkerasti.

Tunnari
Keväällähän me ollaan aloiteltu tätä yhdellä kapulalla, niin että Rami etsii sitä ruohikosta ja muualta piiloista. Nyt aloitin laittamalla yhden hajullisen kapulan pidempien heinien sekaan ja pyysin Ramia hakemaan sen. Joutuikin käyttämään hajuaistia kun kapula ei ollut näkyvillä. Tätä tehtiin noin 10 toistoa. Sitten vein yhden hajuttoman kapulan heinikkoon puoliksi näkyville ja omanhajuisen vähän piilompaan. Lähetin samalla tavalla etsimään (käskynä meillä on "missä"). Meinasin luulla jo että olin edennyt turhan nopeasti kun Ram meni ja nuuhkaisi väärää kapulaa - ei kuitenkaan nostanut! Ei reagoinut siihen mitenkään ja jatkoi oikean etsimistä. Tätäkin otettiin muutama toisto, yhdellä häiriökapulalla siis ja joka kerta toi oman. Tästä on hyvä jatkaa :).

Ruutu
Tätä ollaan otettu viimeksi varmaan joskus kesäkuun alussa. Silloin saatiin muutamia tyhjään ruutuun lähetyksiä onnistuneesti, suurimmaksi osaksi laitoin namin keskelle. Nyt laitoin ensimmäisellä kerralla namin keskelle, ja lähetin muutaman metrin etäisyydeltä. Hyvin meni ja menin vielä palkkaamaan kun oli syönyt namin maasta. Sitten kokeiltiin tyhjään ruutuun - vau! Sinne se juoksi ihan keskelle ruutua, heti kun oli oikeassa kohdassa, naksautin ja juoksin palkkaamaan, vapautus ja uudelleen. Otettiin näitä muutama toisto ja joka kerta meni tosi hienosti oikeaan kohtaan. Sitten pidensin matkaa vähän, ekalla kerralla piti antaa kaksoiskäsky kun epäröi. Pyysin pari kertaa myös maahan ruudussa.
Sitten myöhemmin otettiin toinen harjoituskerta ruutua. Laitoin taas ensin muistutukseksi kerran namin ruutuun (vaihdoin ruudun paikkaa). Sitten kun pyysin tyhjään ruutuun, meni hyvin mutta lösähti heti maahan (oli niin kuuma). Otin vielä kerran ja ryntäsin palkkaamaan heti ennen kuin kerkeää maahan ja lopetettiin siihen. Ajattelin ottaa vielä muutaman toiston kun viilenee joskus myöhemmin illalla/yöllä.

Kepittely
Eli heti kun saatiin kepit pystyyn kokeiltiin niitä vähän Rampen kanssa. Ohjasin lelulla ja tuli tosi lujaa vauhtia lelun perässä. Ajattelin että pidän lelun mukana aika pitkään että vauhti säilyy samana, ja vähitellen irrottaudutaan lelulla ohjaamisesta. Nyt näyttäis että ihan hyvin edistyy. :)

- Jenna ja Rami

Perjantaina aloitin siis suuren nyppimisoperaation ja nypinkin Rampen kokonaan ihan lyhyelle karvalle. Selkä on paikoittain melkeinpä kalju. Tällä kertaa en juuri koristekarvoihin koskenut, saa nyt nähdä mitä niille käy ;) On vielä vähän auki käytätänkö pikkumiehen ensi keväänä/kesänä siellä yhdessä näyttelyssä vaiko enkö.
Nyt voi antaa turkin olla ihan rauhassa pidempään. En kyllä muista että olisin koskaan ihan noin kaljuksi selkää ottanut!

Lauantaina käytiin Ramin kanssa illalla uimassa. Minä kahlasin kameran kanssa ja Rampe ui urhoollisesti perässä - ainakin melkein. Ekan kerran kun se tuli uimaan syvemmälle, nenuun meni vettä ja Hän polski äkkiä rantaan pärskimään ;) pitää varmaan hommata jotkut pelastusliivit että pysyy pinnalla :D


Huomaatteko eroa turkissa? ;)






Iltalenkkipose

Tänään siis minulla oli konfirmaatio ja rippijuhlat. Ramilla oli ainakin hauskaa, kun oli talo täynnä väkeä aamusta iltaan ;) Suurimman osan ajasta Rampe vietti keittiössä kyttäämässä, aina jos pienikin murunen tipahti, oli Rampe-imuri heti siivoamassa.

Loppuviikosta olis tarkoitus lähteä Ramin kanssa taas maalle mummolaan, mutta sitä ennen ehkä ehditään treenailla tokoa ja ehkä akiliitelyäkin..? ;--)

- Jenna ja Rami

Eilen illalla tokoiltiin taas yliopiston parkkiksella, tällä kertaa aika isolla porukalla joka koostui suurimmaksi osaksi belgeistä ;)
Sattui taas vähän turhan kuuma sää, mutta silti treenit sujui aika hyvin.

Alkuun otettiin vähän seuraamista ja aluksi Rami meinasi olla laiskana ja löntystellä hitaasti. Innostin lelulla ja saatiin tosi hienoja pätkiä, Rami oli tosi hyvin mukana. Kokeilin vasempaan käännöstä, tosi upeasti pitkästä aikaa käytti takapäätä.
Muutaman kerran jättäviä avoimen tyyliin. Maahanmenossa haluan että laskee pään maahan, sen on hyvin jo ymmärtänyt. Nyt annoin yhden lisä-maahan-käskyn kävellessäni Rampen taakse, että ei nosta päätä. Hyvin pysyi. Pää on lupa nostaa kun tulen sivulle seisomaan, mutta palkkasin ja vapautin ennen kuin ehti nostaa. Seisominen oli normaalin hyvä, en kyllä tiedä oliko tarpeeksi nopea kun en jäänyt katsomaan. Hyvin kesti taakse kävelyn eikä ennakoinut istumista, palkkasin suoraan seisomisesta.
Kokeilin kerran luoksetuloa ja hyi että oli kamala. Löntysteli vaan kieli pitkällä. Olis pitänyt jättää sekin kokeilematta. Heti kun näin että tulee hitaasti, keskeytin liikkeen ja alettiin tekemään muuta.
Luoksepäästävyydessä ei mitään ongelmia.
Paikallaolo ryhmässä 2-3min oli treenien kohokohta, koko ajan makasi hievahtamatta pää jalkojen välissä! :)
Lopuksi vielä kokeiltiin seuraamista henkilöryhmässä. Ei olla koskaan ennen kokeiltu. Aluksi oli tosi epävarmaa ja haahuili. Sitten yritin skarpata ja sain sen kulkemaan paremmin vähän matkaa, palkkasin ja lopetettiin siihen. Voi olla että oli epävarmaa mun takia kun kuljin ensin aika hitaasti jäin odottelemaan liikaa.



Tänään päivällä Sarita tuli käymään bichonpentunsa Wernerin kanssa. Rami suhtautui nulikkaan ensin hyvin närkästyneesti ja sen jälkeen vähän heilautteli häntäänsäkin ja katseli huvittuneena, lopulta ei enää välittänyt mokomasta ollenkaan ;)


Rami näyttää ihan jättikokoselta!




Lurppakorva ;)

Tänään illalla vielä alotin suurempaa nyppimisurakkaa. Sain jo takaruumiin aika kaljuksi, huomenna vielä operoidaan etupää :) laitan sitten kuvia esille uudesta lookista.

- Jenna ja Rami

Tänään lähdettiin päivällä taas agiliitämään Paulan&hirmujen, Elinan&Neran ja Tiinan&Lillin kera. Aluksi oli pilvistä, mutta kun kentälle päästiin niin aurinko alkoi paistaa vähän liiaksikin, joten Rami ei taas jaksanut paljon mitään tehdä.

Otettiin vähän samoja esteitä kuin viime kerralla. Kepit meni jo vähän paremmin, tarvitsi vähemmän apuja. Hidasta kyllä oli (kuumuudenkin takia). Keinua kokeiltiin ensimmäistä kertaa. Tiina laski keinun hitaasti samalla kun mentiin (hihnassa) ja Rampe ei pelännyt erityisesti. Haisteli tosin vähän taas.

Jäähdyttelylenkillä vietiin koirat uimaan. Rampe kahlaili innoissaan :)















Huomenna jatkamme treenejä tokon merkeissä ;)
- Jenna ja Rami

Perjantaina lähdettiin sitten kohti Tamperetta ja oltiin perillä illalla. Rami rauhoittui hyvin häkissä nukkumaan, vaikka ei ennen oo juuri joutunut häkkeilemään.

Lauantaiaamuna herättiin kuuden jälkeen ja alettiin valmistautumaan lähtöön kohti Kangasalaa.
Saavuttiin kisapaikalle joskus kaheksan jälkeen ja tsiikailtiin numerolistoja, me oltiin numerolla 185, alokkaan koirat alkoi jostain sadasta.
Sitten odoteltiin tosi pitkään, me päästiin kehään vasta vähän ennen kahta muistaakseni. Päivällä oli tosi kuuma ja näinollen ei ollenkaan hyvä sää meidän tokoilulle.
Ennen paikallaolokehään menoa Rami vaikutti suht normaalilta ja ajattelin että tämä on iisi.

Luoksepäästävyys 10 Rami oli aivan läkähdyksissään eikä jaksanut välittää tuomarista.
Paikallamakuu 0 Se ei vaan mennyt maahan. Ei se edes kytännyt toisia koiria tai mitään, kai sillä oli vaan niin paha olla että ei reagoinut käskyyn.. jätin siis istumaan ja siitä nolla. Istui kyllä nätisti koko kaksi minuuttia.. :--)
Kokonaisvaikutelma 6 näin tästä kehästä.

Sitten taas odoteltiin hetkonen. Olin täysin varma että loppuliikkeet menis samalla meiningillä, että Rami ei jaksaisi tehdä mitään.

Seuraaminen taluttimessa 7 Oli aivan transsissa alkuaskelet, tuli heti juoksuosuus ja skarppasi vähän sen jälkeen kun sanoin voimakkaammin käskyn. Oli kyllä ihan kamalaa muuten, laahusti perässä kieli pitkällä, odotin jotain nollaa tästä.
Liikkeestä maahanmeno 7½ Seuraaminen unelmointia, käskystä kuitenkin meni maahan ja nousi kaksoiskäskyllä.
Hyppy 9½ Tästä en olis odottanut näin korkeita pisteitä, kun treeneissä mennyt ihan surkeasti. Käskyn saatuaan mietti hetken ennenkuin tajusi hypätä. Pysähtyi aika hyvin käskystä mutta nuuhkaisi estettä. Loppuperusasento oli ihan hyvä.
Kokonaisvaikutelma 9 en ymmärrä miten se on mahdollista..

Sitten taas odottelua. Kaikki varjopaikat oli viety ja jouduttiin seisomaan auringossa.. Rami läähätti koko ajan kieli pitkällä.

Seuraaminen hihnatta 5 ihan kamalaa, olin varma että ei lähde ollenkaan mukaan vaan jää istumaan alkuun.. lähti kuitenkin hitaasti ja köpötteli perässä, jäi käännöksissä jälkeen ja annoin lisäkäskyjä.
Luoksetulo 8 toivottavasti meidän hieno luoksetulo ei nyt mennyt pilalle tämän takia. Tiesin kyllä mitä tekis, eli siis köpötteli kävelyvauhtia sivulle.
Liikkeestä seisominen 9 yritin vielä innostaa vähän kehumalla luoksetulon jälkeen. Seuraaminen tässäkin oli huono, seisahtui kuitenkin käskystä ihan hyvin ja loppuperusasento ok.
Kokonaisvaikutelma 7 oon kyllä ihan varma että se näytti ysiä! Lappuun on kuitenkin merkitty seiska.
Näinollen kokonaisvaikutelmien keskiarvo 7½
Ja loppupisteet huikeat 127,5 ALO3

Ei jäänyt mitenkään surkea olo tuosta, vaikka siis sehän meni järkyttävän huonosti. Oon tyytyväinen että se ei ottanut kehissä häiriötä muista koirista juuri ollenkaan. Just kun meidän suoritukset oli ohi, alkoi satamaan... Olis voinut sataa sen puoli tuntia aiemmin niin oltais voitu saada hieman paremmat pisteet. Onpahan tämmönenkin kokemus nyt.
Meidän joukkue sijoittui kuitenkin ihan hyvin, oltiin käsittääkseni sijalla 19 ja joukkueita oli 75. Palkintojenjaossa tuli pieni ylläri: meidän seuran (Oulun seudun kennel- ja agilityseura) toinen joukkue sai SM-kultaa!
Onnea vielä kaikille!

Käytiin sitten vielä koko porukan kera syömässä ja sitten suunnattiin rautatieasemalle. Junamatka sujui rauhallisesti, Rampe nukkui melkein koko matkan.

Nyt on vielä meillä suunnitelmat vähän auki. Pitää mietiskellä tässä miten jatkamme.
Kuvia reissulta on tulossa myöhemmin! ;)

- Jenna ja Rami

Kaksivuotiaana Ramin elämä on jatkunut kutakuinkin samaa rataa kuin aiemminkin: treenejä, treenejä ja treenejä. Tälle saadaan kyllä muutos kun saadaan nuo kisat pois alta. Sitten keskitymme hauskoihin ja lyhyisiin treeneihin ja pidetään ehkä vähän lomaakin, ainakin vähän.

Sunnuntaina me alettiin harjoittelemaan taas uutta temppua. Oli ideat hieman vähissä.. nyt Rami siis osaa uuden tempun sukka jolloin se vetää sukan jalastani. Ram tajusi idean yllättävän nopeasti, ensin tarjosi sukan lattialta nostamista, palkkailin tästä. sitten laitoin sukkaa ihan vähän jalkaan jotta joutui vähän vetämään. Vähitellen sitten sukka kokonaan jalkaan. Ramilla on kyllä vähän tekemistä siinä vetämisessä, välillä ei meinaa millään saada kiinni :--D ja yhdessä vaiheessa se meinasi saada trauman koko tempusta vahingossa puraistessaan mua varpaasta. Alkoi luimistelemaan ja katsoi mua älä-tapa-katseella. Otettiin vähän takapakkia ja uskalsi tulla taas yrittämään. Nyt se jyrsii tosi varovasti sukkaa niin ettei vahingossakaan vahingoita varpaita. :--) (on se saanut jo reiät pariin sukkaan mutta mitäpä tuosta) Tästä olis videotakin mutta oli liian iso ladattavaksi photobuckettiin.

Sunnuntaina kävin myös katsomassa Saritan uutta koiranpentua :--)




No ei ainakaa tullu mikää pentukuume!

Maanantaina päivällä Moona ja Jaffa tuli käymään, kuvailtiin koiria ym.
Rami ja Jaffa pelkäsivät toisiaan aika paljon, mikä oli aika ihme. Viime tapaamisella, mikä oli ensimmäinen tappelun jälkeen, eivät noteeranneet toisiaan ollenkaan (välttelivät kyllä). Nyt molemmat luimistelivat toisen nähdessään ja kiersivät erittäin kaukaa :O



Maanantai-iltana mentiin yliopistolle taas treenailemaan vähän belgivoittoiseen porukkaan. Saatiin muutama tosi onnistunut paikallamakuu sateessa. Pari kertaa nosti päänsä kun takana meni läheltä joku.
Koska Rampe oli aika kylmissään eikä kovin riehakkaalla päällä, otin vain muutaman vietikkään seuraamispätkän lelulla innostaen. Naksuteltiin myös perusasentoja ym.

Tiistaina oli vuorossa toiseksiviimeiset sm-porukan treenit. Otettiin taas liikkeitä samalla tavalla kuin lauantain kisoissa.

Luoksepäästävyys oli outo, nousi ylös jota ei ole tehnyt pitkään aikaan.
Paikallamakuu oli tosi hieno, ei nostanut päätä ollenkaan.

Seuraaminen hihnassa oli ok, haahuili välillä vähän (on se vaikeaa seurata märässä ja pitkässä ruohossa..).
Liikkeestä maahanmeno oli aika kamala, meni kyllä maahan ensimmäisestä käskystä mutta onko-pakko-tyylillä ja jätti pään ylös.
Hyppy ei meinannut onnistua millään, ensin hyppäsi ja jäi haistelemaan estettä toiselle puolelle. Kielsin ja otin uudelleen > ei hypännyt ollenkaan (oli epävarma, paineistui kiellosta). Otin pari kertaa niin että heitin lelun samalla kun annoin käskyn ja hyppäsi sen perään. Tänään olis tarkoitus hioa hyppy tuolla omalla esteellä (en tiedä auttaako kun vieraassa esteessä on kuitenkin se vieras haju..)

Seuraaminen taluttimetta oli parempi, ei haahuillut juurikaan.
Liikkeestä seisominen oli myös aika kamala, ainakin seuraamisen osalta. Seuraaminen oli haahuilua mutta pysähtyi kuulemma nopeasti käskyn saatuaan.
Luoksetulo oli aivan super!! Vauhti ihan huima eikä edes törmännyt! :---)

Tänään päivällä käytiin hakemassa junaliput joilla päästään lauantaina takaisin Ouluun. Samalla reissulla haettiin myös häkki Tarulta lainaan reissun ajaksi. Jäätiin kyläilemään hetkeksi Tarulle ja käytiin lähikentällä myös ottamassa muutama liike.
Alkuun paikallaolot, muuten hyvä mutta nosti pään pari kertaa. Sitten vein Ramin kentän laitaan odottelemaan käskyn alle ja kuvailin Tarua ja Nitaa.

Otettiinkin Ramin kanssa sitten ihan lyhyet ja tosi vauhdikkaat treenit. Leikittiin lelulla ja otettiin tosi vietikkäitä seuraamisia. Rami pysyi käännöksissäkin aika hyvin mukana.
Viilattiin vähän liikkeestä maahanmenoa, että pää menee maahan ja pysyy.
Kerran otettiin myös luoksetulo joka oli taas aivan mahtava! Ja edelleen siis vauhti hieno ja ei törmäystä! Parhaiten siis oppii kun ei tee liikkeelle mitään ;)
Kokeiltiinhan me noutoakin Nitan kapulalla, ihan hyvin toi, takaisintulovauhdissa tosin olis parannettavaa.

Pari Tarun ottamaa kuvaa tältä päivältä:


Luoksetuloa vauhdilla


seurailua

Huomenna vielä viimeiset treenit ennen kisoja..!
- Jenna ja Ramppis

Aika on kulunut hurjan nopeasti, Rami täyttää tänään jo 2 vuotta!


Ram 3kk

Ram 2v

No en mä ainakaan huomaa eroa...!

Synttäriaamun ohjelmaan kuului tottakai myös toko. Yhdentoista maissa oltiin Hollihaassa tokoilemassa sm-porukan kera.
Ramilla oli alkuun haisteluvaihe melko vahvasti päällä mutta lopulta seurasi hyvin ja teki muitakin juttuja kohtuullisesti. Luoksetulo - jossa on tullut hieman takapakkia taas - oli kerran tosi hieno, oikeastaan entisellään vauhti ja kaikki. Pari kertaa tuli huonolla vauhdilla ja kerran meni taas maahan.. pitäis tehdä joku sääntö että yksi luoksetulo per treenikerta (onnistunut) ja sitten muita juttuja. Näitä valmiita liikkeitä ei pitäis turhaan hinkata..

Rami pysyi myös 3min paikallamakuun täydellisesti pää maassa pienessä sateessa! :--)

Treeneistä sitten suuntasimme kaupan kautta kotiin ja kotona tein synttärisankarille kakun. Suuntasimme pihalle syömään kakkua.


(huippusalainen resepti)

Nyt Rami esittelee teille kuvamateriaalin avulla, kuinka syödään synttärikakku tyylillä!












Nam nam!

Lopuksi täytyi tietenkin ottaa viralliset 2-vuotisposeeraukset!


Maha pullottaa kakunsyönnin jäljiltä :--D





- Jenna ja Ramppis

Perjantaina käytiin taas yliopiston parkkiksella treenailemassa. Alkuun Rampe oli aivan läkähdyksissään kävelystä treenipaikalle ja rauhoituttiin hetki. sitten otettiin pieniä seurailuja jotka olivat ihan hyviä.
Saatiin nyt melko onnistuneita paikallamakoiluja. Rampe makoili lähes koko ajan pää maassa, nosti jos joku kulki aivan vierestä. Pitää siis vielä treenata häiriötä tuohon.
Sitten otettiin jotain seuraamisia ja muistaakseni pari luoksetuloa. Ne oli melko hyviä myös.

Sitten kuvailtiin vähän, siirryttiin aurinkoon. Raipe päätti että kuumalle asfaltille ei voi istua! No, Hän sitten seisoi.


Ramppis ja Lilli





Lopuksi Rami pääsi katsomaan Nera-pentua vähän lähempää. Rampe oli  sitä mieltä että se oli aikas ihana, mutta Nera pysytteli Ramista kuitenkin sopivan etäisyyden päässä :--)



-------------------------------------------------------------------------------------

Lauantaina eli eilen käytiin päivällä Saran ja Hukka-porokoiran kanssa keskustassa reenailemassa. Me ei kyllä tehty juuri mitään, Ramilla oli edelleen sama kuumalla-asfaltilla-ei-voi-istua-linja.
Otettiin lennosta seuraamisia jotka olivat ihmeen hyviä. Kuitenkin lelun lennettyä Rampe köpötteli sen kanssa varjoon, oli aikas lämmin.


(c) Sara

Sara kokeili ohjata Rampea:

Ja sai sen taipumaan jopa kurreasentoon! ennenkuulumatonta.

Että näin. Tokoilua jatkamme taas huomenna - eikun tänään.

- Jenna ja Rami

Eli maanantaina hypättiin junaan siskoni ja Rampetin kanssa kohti Helsinkiä. Rami oli alkuun rauhaton junassa, hermoili muiden koirien takia. Tilaakaan ei siinä kauheasti ollut, Ramppis joutui makoilemaan ahtaassa sylissä melkein koko matkan. Juna oli myöhässäkin, sen piti olla perillä puoli kuudelta ja olikin vasta kuuden jälkeen.
Vietiin kamppeet hotellihuoneeseen ja lähdettiin Rampen kanssa heti lenkille ja treenaamaan Hennan ja Milon kanssa! Heti alkuun miehet tervehtivät toisiaan äänekkäällä örinällä :--D noh, lähdettiin menemään kohti kenttää. Rami ei siinä kauheasti alkanut kunnolla mitään tekemään, oli niin kuuma ilma. Otettiin muistaakseni vähän seuraamista ja lainattiin Milpen kapulaa pariin noutoon. Helsingin keskustasta myös löytyi häiriötä hieman enemmän kuin täältä meiltäpäin.. Ei Rami kovin pahasti treenatessa ottanut häiriötä (edes lokkiparvesta joka vei meidän nakit!) vaan oli niin läkähtymäisillään että halusi koko ajan varjoon makoilemaan.
Siinä sitten otettiin miehistä ensimmäiset yhteiskuvat.


sopiva hajurako..

Sitten yhdeksän maissa suunnattiin takaisin hotellille. Ramppis ei välittänyt vaikka käytäviltä kuului ääniä ja alkoi heti nukkumaan, oli ollut aika stressaava päivä.

Tiistaina sitten herättiin vaivalloisesti ennen kahdeksaa. Yhdeksän aikoihin Henna ja Milppis tulivat hakemaan meitä hotellin edestä. Kierrettiin pikkunen lenkki keskustan kautta ja suunnattiin Ruoholahteen(? :D) jossa mentiin sitten uittamaan koiria. Ensimmäistä kertaa elämässään Rami ihan oikeasti ui! Nojaa, olihan se ensin vahinko, kun se luiskahti veteen liukkaalta kalliolta mutta suostui se menemään veteen ihan vapaaehtoisestikin lopulta. :--D Aluksi Rami kyllä yritti käskeä keppiä tulemaan rantaan haukkumalla sille vaativalla äänellä.








Toisinaan Raipse ei päässyt itse vedestä ylös jolloin se odotti että joku(=minä) tuli auttamaan. :--)



Rami ja Milo hyväksyivät toisensa ja kumpikaan ei enää haastanut riitaa. :--D



Rami harrasti myös kuviokelluntaa.

Välillä käytiin hakemassa kaupasta syötävää ja istuskeltiin myös varjossa. Rami ja Milo eivät välittäneet toisistaan juuri, muutaman kerran saattoi jompikumpi örähtää jos tuli joku uhkaava tilanne. :--)


Yhteiskuvissakin voitiin jättää pienempi hajurako :D

Sitten käytiin sillan alla istuskelemassa Hennan talon lähellä. Rami näki siellä ihan outoja lintuja, mm. joutsenia :O





Tiistaina illemmalla seuraamme liittyi hetkeksi Elina ja Manta-cockeri. Mentiin samaiselle rannalle. Rami ja Milo olivat kovin kiinnostuneita Mantasta, tosin tunne ei ollut molemminpuolinen :--D



Illalla Henna ja Milppis taas saattoivat meidät takaisin hotellille. Rami oli ihan puolikuollut ja nukahti heti, ei olla varmaan koskaan ennen oltu lähes kellon ympäri ulkona :---D

Sitten keskiviikkoaamuna käytiin vielä aamulenkki Hennan ja Milpettimen kanssa. Mentiin taas samalle kentälle kuin maanantaina. Rami oli jälleen aivan läkähtynyt ymsyms joten ei sen kanssa treenailtu juuri mitään. Kuvailin Milpen hienoja tokotuksia.



Ja lopuksi vielä viimeiset yhteiskuvat:


Hajurako hieman pienentynyt kun vert. ensimmäiseen kuvaan? (näyttävät kovin kiinnostuneilta toisistaan..)



Tuli kyllä aika kamala kuvapläjäys. oli vaikeaa valita mitä kuvia laittaa esille kun niitä tuli otettua ne vaivaiset 1222 :--D

Kotimatka sujuikin rauhallisesti. Vaunussa ei ollut meidän lisäksi kuin pari muuta koiraa (ja kissa). Ramppis nukkui melkeinpä koko matkan.

Kiitos Hennalle ja Milolle seurasta, oli tosi kivaa! :----)

- Jenna ja Rami

Maanantaiaamuna lähdettiin mummolaan lomailemaan ja tänään palattiin. Rami sai juoksennella pellolla niin lujaa kuin jaksoi, kyllä sillä taisi olla aika hauskaa :--) Keskiviikkona vierailtiin Raahessa ja käytiin m&m liikkeessä, mukaan tarttui kong-lelu (joihin Rami ihastui kun lainasimme sellaista Paulalta treeneissä).
Rami on myös ahkerasti toiminut hyttysten ravintona, se on paikoittain syöty aika pahasti. Kutisee kovasti ja rappaa itseään. Ostettiin apteekista suihkutettavaa ainetta joka viilentää ja vähentää kutinaa sekä hydrocortisonia jota ollaan laitettu pari kertaa päivässä.
Eilen maalasin koirien haudoille uudet kivet. Haettiin Raahesta kukkia ja istutettiin ja laitettiin kivet paikoilleen. Ronin hauta on nyt ihan kivan näköinen, tosin ei kauheasti voi kukkia siinä pitää kun paikka on niin aurinkoinen että ne ei pärjää. Tarkoitus olis vielä kesän aikana laittaa muutamia kukkia, jos ne kestäis. Rajun haudallekin laitettiin kukkia, siinä on vielä heinäkasaa estämässä rikkaruohoja. Rami oli ahkerasti hommassa mukana ja katseli ihmeissään kun kukkia ja muuta laiteltiin. :-)














:-P


Ronin hauta




Rajun hauta

Tulipas paljon kuvia :--D
- Jenna ja Rami

Tänään oli Ouluvetiin aika klo 10.15 laittamaan rokotuksia jotka oli vanhenemassa. Odotushuoneessa oli karjalankarhukoiran pentu ja kaksi jämptinpentua, Rami oli kovasti kiinnostunut niistä (jostain syystä se rakastaa pentuja :-D). Punnitsin Ramin siinä odotushuoneessa olevalla vaa'alla ja vaaka näytti 9,6kg. On se iso :--D

Rami käyttäytyi tosi hienosti, antoi lääkärin katsoa hampaat ja kuunnella sydämen. Sitten kokeiltiin antaisko Raipe laittaa kennelyskärokotuksen nenän kautta, joka on kuulemma tehokkaampi. Hyvin kyllä antoi, pidin päätä paikoillaan eikä yrittänyt liikahtaakaan. Laitettiin myös rabiesrokotus ja ei myöskään vavahtanutkaan kun piikki laitettiin niskaan.
Nyt pitää ottaa vähän rennommin pari päivää. Jos ei ala oireilemaan erityisesti niin saatetaan piipahtaa yhteistreeneissä tänä iltana ottamassa jotain kevyttä.

Eläinlääkärireissun jälkeen kävästiin m&m liikkeessä ostamassa Ramille ruokaa. Olin ajatellut vaihtaa joko Hill'siin tai Brit Careen, ja ostin nyt sitten Brit Carea (lammas-riisi). Pitää kattoa miten tuo nyt sopii Ramille ja sitten voitais jatkaa tuon syömistä pidempäänkin jos näyttää hyvin sopivan. Aiemmin syötettiin Royal Caninia (kääpiösnautseriruokaa) mutta musta näytti että se ei oikein sopinut hyvin, kun aika usein aamuyöstä oksensi. Nyt kun ei olla syötetty sitä, on oksentelu melkeinpä loppunut kokonaan. Tänä keväänä ollaan syöty Bento Kronenia, vuoden alussa voitettiin mätsäristä sitä kunnon pussi. Taru sitten lahjoitti meille omansakin kun Nita ei voinut vehnäallergian takia syödä sitä. Se on myös sopinut Ramille aika hyvin, mutta koska sitä ei saa lähieläinkaupoista, ei me sillä jatketa.

Pitää nyt seurailla Ramin vointia ja jättää pidemmät lenkit väliin tältä päivältä.

Löysin eilen jostain kuvien seasta tälläisen kuvan. Rami on siinä arviolta 5kk. Aika huvittavan näköinen :--D Tuolloin mitattuna säkä oli n. 35cm ja painoa 7,4kg.




Tässä Rami 1v 10kk, painoa siis 9,6kg ja säkä n. 39cm.

On se vähän kasvanut...

- Jenna ja Rami

Eilen ei päästykään sm-porukan mukaan treenaamaan, vaan jouduttiin homehtumaan kotona johtuen minun hammaslääkärireissusta (poistettiin taas pari hammasta, treenaaminen olis ollut vaikeaa kun ei voinut melkein suuta avata :-D).

Tänään mentiin päivällä Myllyojalle Tarun ja Nitan kanssa treenaamaan. Käveltiin kentälle ja koska oli niin kuuma, Rami oli ihan läkähdyksissään. Vein sen noin viideksi minuutiksi varjoon makoilemaan jotta viileni vähän.

Otettiin muutama suht' lyhyt seuraamispätkä patukkapalkalla. Hyvin jaksoi pitää kontaktin.
Sitten ketjutettiin pitkästä aikaa, L muotoinen seuraamiskaavio (suunnilleen samanlainen kuin meillä oli viime kokeessa, vähän pidempi), jättävät ja luoksetulo.
Seuraaminen oli tosi hyvä, ei oikeastaan moitittavaa. Pitäis ottaa vanhempi digikamera mukaan treeneihin joku kerta niin sais videolle, haluaisin nähä onko se tarpeeksi tiivistä ja muutenkin onko paikka oikea.
Liikkeestä maahanmeno oli tosi hieno, nousi hyvin istumaankin nopeasti.
Liikkeestä seisomisessa meni ekalla kerralla maahan > uudestaan ja teki hienosti.
Luoksetulossa kun kutsuin, samaan aikaan jalkapalloa vieressä pelaavat lapset huutelivat jotain, jolloin Rami ei kai kuullut käskyä kunnolla. Se oli epävarma, pitikö lähteä ja tuli puoli matkaa ensin tosi hitaasti. Otin uudelleen ja sanoin käskyn mahdollisimman selkeästi, nyt tuli hyvin ja nopeasti.

Sitten Taru vielä käskytti meille liikkeestä seisomisen kertaalleen ja muutaman seuraamisen alun joissa on ollut ongelmaa. Hyvin Rami nekin teki.

Treenailujen jälkeen käytettiin koirat uimassa. Rami ei ole vielä uskaltautunut kunnolla uimaan, vaikka innoissaan kahlaileekin jo melko syvälle.

Tänään mentiin päivällä normaalikoulun kentälle treenailemaan Anniinan ja Staran kanssa. Nyt oli siis ollut taukoa viime tiistaista, ja ihan hyvin Rami työskentelikin ja oli innokas.

Otettiin seuraamisia ja jättäviä jotka sujuivat melko hienosti. Liikkeestä maahanmenon lopussa ei noussut ekalla käskyllä, sitä toistettiin pari kertaa onnistuneesti. Otettiin myös luoksetuloja jotka olivat aivan ylinopeita, loppuun jouduin huomauttamaan että hidasti vauhtia, muuten olisi törmännyt. Pitää hioa tuo törmääminen pois.
Otettiin myös noutoja ja nekin olivat supernopeita. Kokeiltiin sekä puista ja metskua, hienosti toi laukalla molemmat suoraan perusasentoon. Pari kertaa kokeiltiin myös tunnarikapulan etsimistä.
Kuvia täällä.



- Jenna ja Rami

Viime viikolla treenailtiin muutamana päivänä, eniten otettiin varmaan paikallaoloa joka oli aika rauhallista. Olikin niin lämmin, että ei juuri muuta voitu ottaa. Uimassakin Rami kävi monta kertaa ja alkoikin tykätä polskimisesta, vaikka viime kesänä ei suostunut juuri veteen menemään. Eipä se nytkään varsinaisesti ui, kalhailee mutta yhä vain syvemmälle ;)

Tänään sitten oli vuorossa ensimmäiset treenit sm-joukkueporukassa. Näitä treenejä on nyt siis kahdesti viikossa, seuraavat torstaina.
Treenit pidettiin yliopiston vieressä nurmialueella. Sää oli nyt sopivampi tokoiluun kuin viime viikolla, ei ollut liian kuuma.

Otettiin yhteisesti paikallamakuuta, joka oli meidän osalta suoraansanottuna aivan järkyttävää. Aluksi meinasi nousta istumaan, sitten pää pyöri ja välillä oli nenä maassa. Tälle on tehtävä jotain...

Sitten seuraamisia, luoksetuloa ja jättäviä. Liikkeet teki hyvin, mutta edelleen haistelua liikkeiden välissä. Täytyy kiinnittää huomiota tuohon haisteluun, sitä ei saa treeneissä tehdä.
Meiltä katsottiin muutaman kerran luoksepäästävyyskin, ensimmäisellä kerralla nousi seisomaan, pysyi kuitenkin tokalla kerralla.
Sitten kun vaihdoin namipalkan palloon, tuli seuraamiseenkin enemmän virettä ja paljon innokkaammin työskenteli, ei juuri haistellutkaan. Enemmän lelulla palkkausta siis.

Sitten näiden treenien jälkeen käytiin vielä katsomassa Paulan, Elinan ja Birgitan treenailuja viereisellä parkkiksella. Paula otti meiltä vielä luoksepäästävyyden ja nyt ei noussut ollenkaan.

Nyt me pidetään pari päivää taukoa treeneistä ja sitten innolla torstaina taas treenailemaan :--)



- Jenna ja Rami

Eilen eli maanantaina olin kotona sairastamassa. Päivällä vähän tehtiin pientä aktivointia Ramin kanssa kun meinasi tulla tylsää. Kerrattiin jotain koiratanssijuttuja, jalkojen välistä pujottelua ja muisteltiin muitakin temppuja. Kokeiltiin myös tunnaria taas kun saatiin sunnuntaina se kapula. Hyvin toi nurmikolta ja sai haistellakin löytääkseen kapulan.


Nyt löysin sen!

Tänään käytiin lenkin yhteydessä ottamassa vähän jotain treeniä.

Paikallamakuu otettiin alkuun. Aikaa oli jotain viitisen minuuttia ja kivasti häiriötä kun takana oli päiväkoti (jossa kevätjuhla ja väkeä lappasi sisään ja ulos) ja vieressä vähän matkan päässä meni pyörätie. Yksi koira kulki pyörätieltä ohi, Rami seurasi katseellaan sen menoa mutta ei aikomustakaan nousta. Tämän jälkeen vahvistin vielä pikkupätkiä niin että ei vilkuillut.
Maahanmeno sivulla on turhan hidas. Sitä vähän yritin saada nopeammaksi.

Seuraamisia otettiin ja ne oli aika kivoja! Ei juuri mitään moittimista, vasempaan käännös välillä vähän väljä.

Jättävät oli muuten hyvät mutta molemmissa loppuperusasennot hitaita. Naksuttelin näitä muutaman kerran.

Sen enempää ei sitten otettu, loppuun vähän kameralle posetusta ja vielä päätteeksi pari vietikästä seurauspätkää repimispalkalla.





Niin ja sit vielä sellanen uusi suunnitelma kesälle, meitä pyydettiin kassin toko SM-kisajoukkueeseen. No, kaipa me ollaan menossa... :--D

- Jenna ja Rami

Tänään oli kassilla sitten kevään kolmanneksiviimeiset tokotreenit. Ne menikin paljon paremmin kuin viime kerroilla, Rami keskittyi aika hyvin.

Paikallamakuuta otettiin pihalla niin että kaikki kävivät piilossa ihan pieniä pätkiä. Kolmesti käytiin piilossa ja heti palkkaamaan. Rami pysyi kai hyvin.

Seuraamisia Heidi käskytti kaikille vuorotellen. Meillä meni nyt paremmin kuin aiemmin, Rami ei lähtenyt haahuilemaan lähdöissä. Kerran jäi unelmoimaan kun joku toinen koira meni läheltä.

Sitten kokeiltiin tunnaria ekaa kertaa. Piiloteltiin kapulaa agiesteiden taakse ja väleihin ja Rami tajusi heti tosi hienosti! Se tais olla sen mielestä tosi hauskaa kun lähti juoksemalla innossaan nuuskuttelemaan. Monta kertaa toi mutta ei vielä kokeiltu lisätä kapuloita.

Sitten otettiin hyppy pariin kertaan lelupalkalla, heitin taakse. Kerran otin kiertämällä sivulle ja ei ottanut askelia.
Sitten otettiin vielä vähän kaikkea pientä, pari seuraamispätkää, jättävät ja kaukoja. Hyvin teki innolla. Vähän oli hitautta kaukoissa.

Eilen käytiin uimassa ekaa kertaa Ramin kanssa :D eipäs se kauheesti alkanut uimaan, vähän kahlaili.





- Jenna ja Rami

Tänään Taru ja Nita tulivat meidän kanssa treenaamaan. Kentälle ei voitu lähteä koska Taru on rampa, joten treenailtiin meidän pihalla. ;)
Alkuun otin vähän jotain pientä, ihan hyvin meni vaikka seuraaminen oli hieman väljää.

Sitten vein Ramin piiloon paikallamakuuseen (=talon nurkan taakse). Ensimmäisellä kerralla nousi, tuli kurkistelemaan nurkalta hetken päästä. Kielsin ja laitoin takaisin. Pysyi hienosti ja palkkasin vähän ajan päästä. Jätin uudestaan ja kuvailin vähän Tarua ja Nitaa. Otin aikaakin, hyvin pysyi päälle minuutin. Sitten vielä kerran, yli kaksi minuuttia! Meillä on uusi ennätys :--D tietenkin ihan eri juttu kun on oma piha, mutta nyt aletaan pikkuhiljaa siirtymään sitten vieraisiin paikkoihin ym. kun idea on hallussa.
Tämän jälkeen otettiin vielä sekalainen 3,5 minuutin paikallamakuu, ensimmäiset kaksi minuuttia alokastyyliin ja sitten kävin piilossa. Tosi hienoja paikallamakuita tänään, ei edes vilkuilua!

Sitten otettiin vähän kaukoja, saatiin pari ihan onnistunutta sarjaa. Vois olla vähän nopeammat kyllä, mutta ihan hyvät muuten, ei liiku.
Luoksetulon pysäytys ei sujunut tänään juuri, kamalasti askelia. Otin ihan lyhyellä matkalla pari nopeaa pysäytystä ja palkkasin.

Taru myös käskytti meille seuraamista kivan pätkän. Tosi hyvin pysyi kontakti eikä alussakaan ollut ongelmia!
Lopuksi otettiin sitten noutoa. Huomasin että vauhti on kadonnut jonnekin, johtuu ehkä isommasta uudesta kapulasta. Vaihdoin vanhaan kevyempään eikä muutosta. Tänään pureskelikin vähän. Naksuttelin ei-pureskeluista ja kokeilin sitten saada vauhtia matkan pidentämisellä ja sehän sitten onnistui. Kävin viemässä kapulan tosi kauas (en olis jaksanut heittää sinne asti :D) ja sittenhän se tulikin laukalla takaskin. Otin kapulan mahdollisimman äkkiä takas ettei ehtinyt alkaa maiskuttamaan ja palkkasin sitten vielä vähän pitämisestä.
Kokeiltiin vielä metallistakin vähän, sitä ei pureskellut.


Metallisen pitoa. (c) Taru


Rami, Taru ja Nita tsillailevat keinussa.

Huomenna varmaan taas treenailemaan kun pääsen koulustakin jo kaheltatoista :--D

- Jenna ja Rami

Tänään päästiin sitten vihdoin käymään m&m liikkeessä tuhlaamassa tokokokeesta palkinnoksi saamamme huikea 8€ lahjakortti. Kuten suunnitelmissa oli, ostin uuden naksuttimen. Sitä sitten kokeiltiin jo siinä halpa-hallin parkkipaikalla kun odoteltiin kyyditsijöitä kaupasta. Otettiin vaan pieniä kontaktiharjoituksia ja pikku seurauspätkiä, ihan kiitettävästi meni vaikka vettä tihkutti ihan kivasti.

Sitten heti kun päästiin kotiin, lähdettiin treenaamaan yliopiston parkkipaikalle taas vaihteeksi ;) Siinä vaiheessa satoi jo vähän (..) enemmänkin, mutta päätin kuitenkin lähteä, että saataisiin välillä treenattua sateessakin.
Aluksi ei kyllä meinannut onnistua mikään. Seuraamisessa oli oikea paikka, mutta kontakti oli jossain. Luoksetulo oli järkyttävän hidas ja tietenkin (!!) rapakot oli pakko kiertää. Kokeilin pientä paikallaoloa, pysyi kyllä mutta siirteli jalkojaan ja takapäätään koko ajan. Sitten otettiin noutokapulan pitämistä. Mehän ollaan nyt aloitettu kunnolla treenaamaan tuo pureminen siitä pois ja tänään siltä osalta sujui kyllä tosi hienosti, en huomannut yhtään kertaa että olis maiskuttanut kapulaa suussaan, jee! Otettiin ihan jo kapulan nostamisia ja sivulle tuomisia vähän matkan päästä, ei pureskelua! Kokonaisuudessaan en halunnut noutoa nyt ottaa, koska vauhtia ei olis ollut märällä alustalla. Kokeiltiin vielä metallinen ja hienosti piti ilman maiskutteluja (kyllä, koirani puree metallistakin kapulaa....)
Sitten siinä kun oltiin treenaamassa kapuloita, paikalle saapui tuttuja kassilaisia, Paula ja Poppanen sekä Birgitta ja leonbergit. Meitä pyydettiin mukaan treenaamaan ja tosi kiva että saatiin häiriötä :--D Eipä me paljon voitu tehdä, mutta sentään jotain. Porukkaan liittyi vielä yksi koirakko, tervu meidän treeniryhmästä.
Meillä meni lopulta ihan hyvin, saatiin muutama ihan kiva seuraamispätkä (kiitos Paulalta lainatun pinkin lelun) sekä liikkeestä seisominen avo-tyyliin. Kokeiltiinhan me vähän ruutuakin, mutta koska Raimo oli niin herkkä kylmyydestä että vauhtia ei löytynyt, ei juuri mitään saatu aikaseksi.
Tarkotus olis mennä samaan porukkaan toistekin treenailemaan (jos saadaan enää käyttää parkkipaikkaa, joku ilkeä yliopiston täti tuli jo kyselemään onko meillä lupia..)

Loppuun vielä kuvapläjäys eiliseltä iltalenkiltä:







- Jenna ja Rami

Oltiin tänään (tai siis eilen..) ouluhallilla taas tokoilemassa. Eipäs siellä juuri mitään pystytty tekemään, kun Raimo oli niin läkähtymäisillään että makoili vaan maassa ja läähätti. Otettiin vähän seuraamista ja kaukoja.


(c) Taru

Pienten treenailujen jälkeen lähdettiin vierailemaan Nitan luona. Ramista huomasi että oli vähän arkana Nitan suhteen mutta ihan hyvin se meni.
Aloitettiin sitten Tarun kanssa Nitan kynimis(toisinsanoen nyppimis)operaatio ja saatiinkin jo selkä mukavaan kuntoon.

Kokeiltiin myös raimon kanssa Nitan agilityesteitä, paria hyppyä ja keppejä (ekaa kertaa).


(c) Taru

"Vähän" hidasta oli kyllä meno kun oli niin kuuma :D

- Jenna ja Rami

Tämä viikko on ollutki aika kiireinen nyt. Tiistaina lähdin koulun kanssa yöjunalla Helsinkiin taidenäyttelyitä kiertämään. Oli tosi kiireinen päivä, mutta kylläpä tietysti ehdin käydä moikkaamassa Milo-cairnia ja Hennaa! :D Kuvailin heidän tokoja ja muutenkin siinä sitten juteltiin hetki ennen junan lähtöä takaisin ouluun. Kesällä päästäänkin sitten ihan Raipen kanssa hesaan pariksi päiväksi Hennan ja Milon luokse!


Söpö Milo :)


Rampsin profiili

Tänään illalla lenkkeiltiin Jaffa-parsonin ja omistajansa kanssa. Pojat leikkivät ja oli tosi kiltisti ensin. Sitten kun minä menin Jaffaa silittelemään, Raimo tuli mustiksena örähtämään Jaffalle ja siitähän syntyi tietysti tappelu. Ei ne koskaan ole tuolla tavalla tapelleet, säikähdettiin kyllä aika moisesti. Saatiin ne erotettua, mutta Rami ehti saada haavan korvaansa. Vuosi melkoisesti verta ja varmasti kipeä on, mutta nyt alkaa jo olla tyrehtynyt kokonaan tuo vuoto (melkein kolme tuntia tapahtuneesta). Pitää olla jatkossa varovaisempi noiden kanssa, kun ovat saman ikäisiä uroksia...


Lelusta ei sentään tullut riitaa :D

Nyt kun on vappu ja vapaata niin vois saada aikaseksi jotain kivaa treeniä. jos vaikka huomenna sais katottua taas millä mallilla on liikkeet.
- Jenna ja Rami

Lauantaina treenailtiin taas porukalla ouluhallilla. Ihan hyvin meni, vaikkakin Rami jäi välillä taas unelmoimaan ja katselemaan muita. Seurasi kuitenkin ihan hyvin ja keskittyi sillon kun tehtiin liikkeitä. Hinkattiin luoksetulon pysäytystä, hyvin pysähtyy mutta ottaa kuitenkin askelia, pitäis saada vähän terävämmäksi.

Sunnuntaina oli vuorossa KASsin avotreenit. Siellä menikin nyt tällä kertaa tosi hienosti, paikallaolot tosi mahtavia! Tää mun naksuttelu on kai sittenkin tuottanut jotain tulosta, kun oon naksutellut pienistä paikallaolopätkistä jolloin ei vilkuile. Nyt otettiin sitten se normaali 2min makoilu alkuun ja tosi mahtavasti piti kontaktin, ihan pari kertaa vilkas taakseen nopeasti kun yksi koirakko otti ruutua takana. Eikä edes katsonut kun viereinen koira haukkui! Kävin palkkaamassa kerran kahden minuutin aikana kun piti kontaktin niin hienosti.

Seuraamiset oli kans aika hienoja. Palkkailin taas nopeista maahanmenoista ja nyt otettiin kaukoja. Maahan-istu vaihdot on oikeastaan jo kunnossa, vähän sais olla nopeutta ja varmuutta, välillä istumaannousu on aika hidas.
Lopuksi sitten kun melkein kaikki muut oli jo lähteneet (ohjaaja ei ollut päässyt tällä kertaa ja kaikki otti omaan tahtiin) kokeilin avoimen paikallaoloa. Jätin keskelle hallia ja kävin ensin muutaman kerran kääntymässä hallin ulkopuolella ja heti takaisin ja palkka. Sitten vähitellen pidensin aikaa ja päästiin hienosti onnistuneeseen 20 sekunnin piilossaoloaikaan! Tosi hienosti edistyy, jos näin nopsaan niin täähän on jo oikeesti valmis kohta, ties vaikka jo syksyllä pääsis avoimeen ;) no joo, turha kiirehtiä.

Nyt viikonlopun aikana oon nyppinyt Ramin kokonaan. Nypin koristekarvat tassuista ja mahasta myös, kesäturkiksi ettei tule kuuma. Ja ihan kiva sitten kun ne kasvaa takas jos tulis vähän karkeampina niin ei ens talvena ihan kaikki lumipaakut tarttuis :D ja partakin lähti puoliksi, kun tahtoo olla takkuinen.


- Jenna ja Rami

Tällä viikolla ollaan treenattu muutamana päivänä, mutta en nyt jaksa selostaa kaikkia treenejä tähän kun olen laiskaillut tämän blogin kirjottamisen kanssa joten kerron tämän illan treenailusta. :D

Lähdettiin siis keskustaan häiriöiseen treeniympäristöön. Mentiin linja-autolla ja matka meni Ramppiksen osalta tosi hyvin, loppumatkasta vähän oli levoton. Sitten käveltiin pysäkiltä parisataametriä ydinkeskustaan, hienosti käveli hihnassa ja otti välillä kontaktia. Hengailtiin hetki sitten rotuaarilla ja otettiin miniseuraamisia ja kontaktia vähän.
Sitten siirryttiin torinrantaan ja saatiin treeniseuraa Anniinasta ja Starasta. Muutenkin oli tosi häiriöistä, kun teatterin vieressä istuskeli paljon porukkaa ja torin poikki käveli koko ajan ihmisiä (ja koiria). Meidän treenejä kävi kyttäämässä 10-viikkoinen irlanninsetterinpentukin :D
Hyvin sujui treenailut. Eniten ehkä harmittaa se, että edelleen häiriössä Rami jää toisinaan unelmoimaan eli kyyläämään jonnekin kaukaisuuteen.. mutta naksuteltiin kontaktia sitten kontaktisanasta ja ihan hyvin sujui loppua kohti.
Jotenkin aika huvittavaa, että meille tuottaa vaikeuksia pienet kontaktiharjoitukset, mutta vedettiin siinä sitten muutama pitkä seuraamiskaavio putkeen palkatta täydessä vireessä (jopa paremmassa kuin pienissä pätkissä) ja kontaktissa.
Tänään naksuttelin edelleen nopeaa maahanmenoa, se onkin nyt oikeasti nopeampi. Paikallaoloa otin myös ihan vähän niin että katsekontakti säilyi, jotenka siis tosi lyhyitä kun oli niin kova häiriö.

Huomenna lisää häiriötreeniä!
- Jenna ja Rami

Nyt ollaan treenailtu vähän avoimen liikkeitä ja katseltu että missä vaiheessa ne on. Meinasin jo miettiä että josko mentäiskin suoraan avoon - mutta sinne on kuitenkin sen verran matkaa että luultavasti on sama hakea ne loputkin ykköset alosta ja hankkia samalla lisää kisakokemusta ;)

Avoimessa siis kesken meillä on paikallaolo täysin. Kun alokkaankin paikallaolo ei ole mikään satavarma niin pitää todella tehdä töitä tuon avoimen suhteen. Kotona sisällä pysyy kyllä ylikin 3min, pihalla niin että olen nurkan takana pysyy ainakin 1min (enempää en ole vielä ottanut). Tänään kun kokeiltiin parkkistreeneissä, pysyi kun käväsin äkkiä piilossa. Sitten kun nostin aikaa viiteen sekuntiin, nousi istumaan tai otti askeleita. Pidennettiin aikaa sitten ihan sekunti kerrallaan ja päästiin pari kertaa onnistuneesti kymmenen sekunnin paikallaolo. Noh, eiköhän tämäkin ala tästä sujua, kun nyt ilmat alkaa lämmetä ja maa on kuiva niin voidaan hinkata sitä paljon. Tavoitteena olis tämän kesän aikana saada paikallamakuu kuntoon, siis ihan oikeasti varmaksi!

Muut liikkeet avoimesta onkin sitten ainakin suurinpiirtein hallinnassa. Luoksetulon pysäytys ei ole vielä täysin valmis, ottaa askeleita mutta melko nopea kuitenkin. Tätä ei olla paljon treenattu mutta on sisäistänyt nopeasti. Nyt eilen otettiin ekaa kertaa pitkään aikaan ja heti tajusi. Kun pidän eri käskynä kuin alon luoksetuloa niin ei edes sekoita enää!

Nouto on ollut aina meille melko helppo. Nyt uutena ongelmana tuo pureskelu, vähän ollaan jo saatu pois mutta pitää vielä hioa. Muuten oikeastaan valmis liike, vähän varmuutta siihen ettei lähde heti heittäessä kapulan perään.

Kaukot on vähitellen vuoden epäsäännöllisellä treenillä melko hyvin hallinnassa myös. Välillä on havaittavissa pientä hitautta istumaannousussa mutta muuten aika hyvä. Ei edes liiku ollenkaan.
Myös avo-jäävät on olleet jo pitkän aikaa jossain aivojen sopukoissa, ne palauteltiin mieleen ja ei ongelmia.
Avoimen hyppyä eilen otettiin ekaa kertaa omalla lautaesteellä. Hyvin se sen tajusi heti, vähän vielä treeniä :D

Mietin nyt tässä että millon se seuraava alokkaan koe sitten olis, ajattelin etten kiirehtis nyt kamalasti. Ehkä viimestään kesäkuussa.. hmm katsellaan :D

----

Sunnuntaina käytiin päivällä treenailemassa Stara-snautserin ja omistajansa kanssa. Otettiin sillon vain jotain ihan pieniä juttuja ja palauteltiin kokeesta. Vähän kuvia snausseista:


Ramia jyrätään :D


Parrat ojennuksessa, oli vähän tuulista ...

----

Ja tänään treenattiin taas parkkipaikalla, Saritan ja Roopen kanssa. Ihan hyvin meni. Ramilla tuo keskittyminen on vähän vaihtelevaa siinä pyöriessä, mutta sitten kun oikeasti tehään jotain niin on täysillä mukana. En tiiä mitä tälle tekisin vai tekisinkö mitään...

Parhaiten tuo ihme kyllä on mukana sillon kun otetaan koemaisesti. Tänäänkin ketjutettiin vähän seuraamisia, ja kummasti vire nousee mitä pidempään tehään palkatta. Rami tykkää käännöksistä seuruussa, ja ne on kivoja vireennostattajia. En edes vapauttanut kunnolla liikkeiden välissä, vähän vaan kehua ja uusi liike. Näin tein kokeessakin ja toimi tosi hyvin.

Rami on kyllä muuttunut tosi paljon lyhyessä ajassa, nykyään paras palkka yleensä on patukka tai pallo, ennen se oli poikkeuksetta nami. Edelleen nameja käytetään mutta ei niin paljon kuin ennen.
Toivottavasti saadaan tälläkin viikolla tehokasta treenausta aikaan :D

- Jenna ja Rami

Tänään sitten taas mätsäilemässä. Saavuttiin paikalle joskus yhden maissa ja ilmottauduttiin. Sitten odoteltiin Tarun ja Nitan kanssa kehän laidalla, välillä vähän treenaillen seuraamispätkiä ja kontaktia. Kivasti välillä seurasi kovassa häiriössäkin. Vähän oli turhan levoton välillä.
Sitten odotettiin ja odotettiin ja... odotettiin. Pieniä pentuja oli jotain yli viisikymmentä, joiden jälkeen sitten jotain neljäkymmentä pientä aikuista ennen meitä.. Me päästiin kehään ekan kerran joskus kuuden jälkeen, ihan kivasti oltiin siellä seisoskeltu semmoset... viis tuntia? Hieman Ramiakin jo paleli ja väsytti siinä vaiheessa.

Kehässä käyttäytyi ihan hyvin. Seisoi (mun mielestä) ihan kivasti ja antoi hyvin katsoa hampaat (vaikka muuten vähän jännitti pöytää). Käveli ihan hyvin myös vaikka vähän haisteli maata. Saatiinkin sitten punainen nauha.
Punaisten kehässä ei sitten enää päästy sijoille, vaikka ihan hyvin sekin onnistui. Tuloksena siis PUN ei sij.

Ihan mukavaa oli vaikka varpaat juuri ja juuri selvisivät.. Kiitos Tarulle ja Nitalle seurasta! (;
- Jenna ja Rami

Pientä selostusta tämän viikon treenailuista, olen taas laiskaillut enkä jaksanut kirjotella.
Alkuviikosta käytiin yliopiston parkkiksella treenaamassa parina päivänä. Ketjutettiin vähän ja otettiin pieniä paikallamakuita. Uutena asiana harjoiteltiin kosketusalusta ja vähän ruudun alkeita, Ramppis tykkäsi uusien juttujen puuhailusta.
Keskiviikkona käytiin sitten siellä mätsärissä pyörähtämässä. Ihan mukavasti otti kontaktia häiriössäkin, vaikka välillä jäi unelmoimaan katsellessaan muita koiria. Otettiin häiriöseuraamisia lähellä muita koiria ja ihan hyvin pääasiassa meni. Kehässä ei mennyt niin mahtavasti, ensimmäisen kerran kun mentiin kehään niin ravaus oli jotain haistelua. Saatiinkin sitten sininen. Sinisten kehässä menikin sitten aika hyvin, kuunteli ja otti kontaktia käveltäessä. Päästiin jatkoon sinisissä mutta ei kuitenkaan sijoituttu (kiitos ihanien seisotustaitojeni :--) oli sillä ehkä jossian vaiheessa kaikki neljä jalkaa maassa?).

Perjantaina sitten lähdettiin maalle mummolaan. Ramilla on aina mukavaa kun saa kerrankin juosta kunnolla niin paljon kuin jaksaa. Käytiin sitten Ronin ja Rajun haudoilla ja muuten lenkkeiltiin peltoteillä. Siellä ei sitten treenailtu vaan pidettiin pientä "lomaa".


Ronin hauta tuossa takana.

Lauantaina sitten tultiin jo sieltä takaisin ja lähdettiin heti Myllyojalle Tarun ja Nitan kanssa treenailemaan. Siinä sitten käveltiin ympäriinsä ja yritettiin etsiä sellasta kenttää joka ei olis ihan rapakkoinen. Päädyttiin lopulta sitten menemään koulun pihalle ja siinä hetki treenailtiin. Otettiin alkuun kaksi täyttä alokkaan paikallamakuuta. Rami vilkuili ensimmäisessä ehkä vähän liikaa. Toinen oli tosi hyvä, ei vilkuilua juurikaan. Ja parasta se että maahan mentiin ja maasta noustiin ihan ekoilla käskyillä. Halusin sitten käyttää hyväksi kerrankin kuivaa asfalttipohjaa ja makoilutin vähän lisää vaikeutetusti. Kokeiltiin ekaa kertaa ulkosalla piiloon menoa, kävelin koulurakennuksen kulman taakse ja hienosti Ramps pysyi. Pari kertaa kävin vaan kääntymässä piilossa ja naksutellen siitä. Lopuksi otin puolen minuutin piilossaolon, hienosti pysyi.
Sitten otettiin vähän seuraamista. Se oli melko keskinkertaista, vähän laiskaa mutta kuitenkin ihan hyvä. Jättävissä sitten tarjosi maahanmenoa seisomisessakin, jota sitten naksauttelin muutaman kerran seisomisasentoon ja saatiin sitten sekin onnistumaan.

Tänä aamuna sitten lähdettiin treenaamaan maskun parkkikselle. Otettiin Tarun käskyttämänä seuraaminen, liikkeestä maahanmeno, luoksetulo ja liikkeestä seisominen. Ihan hyvin meni, seuraamisessa vähän laahusti keskivaiheilla mutta skarppasi lopuksi.
Sitten otettiin myös paikallaoloa, ekalla kerralla kun jätin, säikähti jotain tuulen liikuttamaa paperipussia takanaan ja nousi seisomaan puolessa välissä. Kävin sitten laittamassa takaisin maahan ja pysyi kaksi minuuttia hyvin eikä juuri vilkuillut.


Seuraaminen aamulla (c) Taru

Lauantai

Lauantaiaamuna otettiin nyppimissessiot, Rami menetti ihan kivasti karvaa. Aikaisemmin se näytti vähän pullealta, mutta kun karvat lähti niin alta paljastui ihan sopusuhtainen ukkeli (;

Lauantaina iltapäivällä oli vuorossa taas treenit ouluhallilla. Porukkaa oli tällä kertaa myös ihan kivasti: Fanny-lapinkoira, Stara-snautseri, Jaffa-parsoni, Otto-cockeri sekä tietysti me.
Tällä viikolla Rami keskittyi paljon paremmin, muut koirat eivät kiinnostaneet niin paljoa. Sillon kun tehtiin jotain niin tehtiin täysillä, mutta sitten kun ei niin saattoi jäädä kyttäämään muita.
Otettiin siellä pieni paikallamakoilu, ihan hyvin meni. En kyllä ottanut aikaa, mutta sellanen sopivan pituinen.


Kuva (c) Moona

Sitten otettiin myös seuraamisia, luoksetuloa ja vähän jääviä. Maahanmeno oli aluksi vähän epävarma, mutta parilla toistolla saatiin se sitten toimimaan ihan hyvin. Luoksetulo oli normaalin nopea.

Sunnuntai

Tänään lähdettiin aamusta ottamaan pientä treeniä kentälle (joka on vihdoin sellaisessa kunnossa että siellä voi treenata).
Otettiin pari todella pitkää ja monimutkasta seuraamista, upeasti kyllä jaksoi pitää kontaktia ja pysyi mukana tehden kaikki perusasennot.
Sitten noudeltiin pikkuisen ja lopuksi kuvailinkin vähän. Noudossa nyt korjaillaan sitä kapulan pureskelua pois, ja muutaman kerran saatiin täysin pureskelematon suoritus.


Noutaapi.

Nyt sitten iltapäivällä Taru ja Nita tulivat käymään. Me oltiin suunniteltu jo torstaina, että pidetään harjoituskoe, kaikki liikkeet käskytettynä ilman palkkaa. Tässäpä meidän suoritukset :D

Luoksepäästävyys 10
ei onkelmia.
Paikallamakuu 10
ei suurempia onkelmia, meinasi nousta puolessavälissä kun haisteli maata, mutta pysyi kuitenkin.
Seuraaminen hihnassa 10
Kympiksi se Taru väitti sen :'D
Seuraaminen hihnatta 10
No ihan hyvinhän sekin meni.
Liikkeestä maahanmeno 8½
Muuten tosi hyvä, mä vaan tein jonkun ihmeellisen nytkäysliikkeen jättäessäni :D
Luoksetulo 10
se normaali.
Liikkeestä seisominen 10
ei kai siinä mitään onkelmaa.
Hyppy 10
vino rintamasuunta, mutta siitähän ei alokkaassa rokoteta
Kokonaisvaikutelma 10
niin se Taru väittää.
yht. 197p, ois kiva tämmöset pisteet virallisissa :p

Nämä siis otettiin kaikki käskytettynä putkeen ilman palkkaa lukuunottamatta hyppyä joka otettiin myöhemmin tuossa pihassa kun estettä olisi ollut hankala kuljettaa kentälle :)
Nyt oikeastaan ainoa mitä pitäis vahvistaa ennen sitä koetta, on se liikkeelle lähteminen. Se kontakti tuntuu aina tippuvan siinä välissä kun sanon "valmis" ja siinä välissä kun tuomari sanoo liikkeellelähtökäskyn. Näitä lähtöjä naksuteltiin sitten lopuksi Tarun avustuksin muutama ja hyvin sujui. Näitä nyt paljon.
Myös paikallamakuuta meidän pitää nyt treenata ennen koetta, ettei käy kuten joulukuun kokeessa jolloin olin tuudittautunut ajatukseen "se osasi viime kokeessakin" enkä juuri treenannut sitä. Sen takiahan meiltä sitten meni ohi se ykkönen silloin.

On mennyt nyt ihan mukavasti treenailut, jatketaan samaan malliin. Ehkä neljäs kerta toden sanoo? :D
- Jenna ja Rami

Nyt on taas tullut laiskoteltua tämän blogin kirjoittelun kanssa. Yritänpäs ottaa itseäni niskasta kiinni.
Paljon on ehtinyt tapahtua tässä lähes kuukauden aikana :D jotain edistystäkin ehkä. Kaikkia treenejä en jaksa selittää (enkä kyllä muistakaan).

Viimeviikon eli hiihtoloman olin itte Teneriffalla ja Rami oli mummolassa hoidossa. Hyvin oli kai pärjännyt siellä (: Kamala ikävä ehti viikossa tulla, oli kyllä ihana tulla kotiin kun oli pikku vipsuhäntä vastassa. Reissusta lähti mukaan uusi objektiivi kameraan ja Ramille panta ja hihna.

Matkaa edeltävänä päivänä tavattiin ensimmäistä kertaa Ramin uusi kaveri parson Jaffa. Oli oikein kiva lenkkeillä ja leikkiä Jaffan kanssa, vaikka pojille välillä pientä eripuraa tulikin, johtunee siitä että molemmat on uroksia ja melkeinpä saman ikäisiäkin. Huomenna sitten taas nähdään Jaffa "petsie-treeneissä" :)

Maanantaina sitten, Taru ja Nita kävi treenailemassa. Me ollaan nyt korjailtu seuraamista melko ahkerasti, alkaa olla jo melko hyvällä mallilla. Kun Rami on edistänyt, ja sitä on sitten kitketty pois ja melko nopeastihan se lopulta sen hoksas, vaikka vielä välillä vahingossa...

Tässä pari Tarun ottamaa kuvaa maanantailta:




Nyt sitten ollaan treenailtu itekseen vähän, aina sitä seuraamista paranneltu ja nyt on hyppyäkin yritetty. Ihan hyvin sekin pikkuhiljaa on sujunut. Ollaan otettu myös vaihtelevasti pieniä paikallamakuita ja kaukoja sekä luoksetulon pysäytystä.

Keskiviikkona Sarita kävi kylässä ja kuvaili tokoiluja vähän:

Noudossa on nyt vähän pureskellut tuota puista. Muuta ei kyllä pure. Ehkä me hankitaan painavampi kapula.

Huomenna on siis luvassa petsie-treenit! Eli petsiestä kasattiin porukkaa treenaamaan tänne Oulun keskustaan. Ihan mukavasti on tyyppejä tulossa ja toivottavasti saadaan hyvät treenit aikaseksi! :) kuvia otan ja luultavasti laitan tänne. Yritän taas kirjoitella useammin :D

- Jenna ja Rami

Tässä on Ronipoika, ennen Ramia kesällä 07 meillä ollut pieni koiranpentu. Roni oli minulla kuukauden, jonka jälkeen se piti lopettaa koska sillä oli maksashuntti. Ylläoleva kuva on viimeisiä kuvia Ronista. Vieläkin on kamala ikävä pikkuista. Juuri eilen tuli tasan 1,5 vuotta Ronin kuolemasta.

1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi
2. Valitse kansion neljäs kuva ja julkaise se blogissasi
3. Selitä kuva
4. Lähetä haaste neljälle bloggaavalle kaverillesi!

Meidät haastoi Amor

Haastamme: Milo, Veeti&Sulo, Mona&Tilda, Lili

Tänään lenkin yhteydessä treenailtiin. Oltiin ottamassa tuossa lähikaupan pihassa muutamaa liikettä, kun siitä alkoikin kulkemaan koko ajan koiria ohi (tai kaupan pihalle kun omistajat menivät kauppaan). Sehän on oikein hyvä asia, kun saadaan häiriötä mukaan! Aluksi Rami vilkuili muita koiria vähän liikaa ja vinkui, mutta kun ensijärkytyksestä päästiin yli, alkoi sujua. Ikinä ei olla tehty näin hienoja ohituksia näin montaa peräkkäin! :) Sitten ohiteltiin vielä niitä kaupan pihassa odottelevia koiria (bichon ja amstaffi), käveltiin aina ohi seuraten. Bichoni haukkui omistajan perään ja amstaffi istui rauhassa. Rami ei noteerannut toisia koiria enää seuraamiskäskyn jälkeen, jes!
Sitten jatkettiin lenkkiä ja pysähdyttiin kohta maskun parkkikselle treenaamaan. En ottanut enää paljon seuraamisia, pari kertaa jättävät ja luoksetulo. Sitten huvikseen kokeiltiin muutamia toistoja avoimen luoksetulon pysäytystä, se ei suju meiltä vielä kovin hyvin mutta edistytään kuitenkin. Ottaa paljon askeleita käskyn jälkeen, mutta pysähtyy kuitenkin. Kun yksikään jalka ei enää liiku, lentää lelu taakse. Rami kuumeni tästä tosi paljon, oli näköjään kivaa tuo uusien juttujen puuhailu :) Lopuksi otettiin vielä normaali luoksetulo ettei se unohdu.
Äsken otin vielä sisällä kolmen minuutin paikallaolon ennen ruokakupille vapautusta, ei moittimista.

Tuossa aikaisemmin selailin vanhoja kuvia. En muistanutkaan kuinka pikkuinen Rampetti oli sillon joskus...


7vko


n. 3kk

Oli se söpö mutta on se vieläkin :D

- Jenna ja Rami

Nyt me sitten vaihdettiin tänne vuodatukseen, ajattelin että olis inspiraatiota kirjustella useammin jos olis vaihtelua välillä.

Tämä on jatkoa siis tänne: raminblog.wordpress.com

Tänään olin järjestämässä mätsäriä kassilla, Rami oli kotona odottelemassa. Oli ihan mukavaa, tosin meinasin jäätyä siinä makkaroita ja muuta myydessä.
Treenipuolelle meille ei kuulu nyt parin viime päivän ajalta juurikaan uutta, tarkoitus ois treenailla ihan kunnolla nyt kuntoon ne meidän heikot liikkeet (paikallamakuu ja hyppy) joita ollaan viimeinen kuukausi nyt yritetty työstää. Paikallamakuu on mennyt taaksepäin lumen tulon takia (trimmikään ei auttanut asiaa..). Eilen saatiin yksi onnistunut kaksiminuuttinen, vielä sitä vilkuilua tosin pitäis työstää pois. Vaikka tärkein mulle ois nyt että se vaan pysyis paikallaan, eikä missään nimessä nousis. Ja se vilkuilu tullaan kitkemään pois myös tässä samalla. Hyppy on sitten sellasella mallilla, että se osataan nyt, (tosin vieläkin on hieman vino, mutta senhän ei pitäisi alokkaassa vielä olla onkelma) mutta välillä tulee sellasia että kun pyytää hyppäämään, R katsoo mua tyyliin "häh", kuin ei tajuais mitä pitäis tehdä. Mutta tätä treenataan varmemmaksi vielä.
Oon sanonut tän monta kertaa, mutta kun katson parin seuraavan päivän treenit, jos ne menee hyvin, ilmoitan tuon ehkä kuun lopussa olevaan kokeeseen. Jos ei, odotamme helmikuuhun. Paikallamakuu on se tärkein mikä nyt pitäis tsekata kuntoon!
Pistämpäs tähän vielä jotain tämän vuoden tavoitteita.

TAVOITTEET 2009
TOKO: TK1, avoimen liikkeitä parempaan kuntoon
Agility: alkeiskurssi..?
Muu: koiratanssissa voisimme yrittää tehdä ihan huvikseen joku koreografia. Jotain muuta lajia, kuten jälkeä tai hakua yms. olis mukava kokeilla (:

Mutta jeesps, yritämpä kirjoitella useamminn.
- Jenna ja Rami